*

Juhani Kähärä Käytännönläheistä liberalismia

Eläkkeen kertyminen on vuosisadan bluffi

Kirjoitin sunnuntaina eläkejärjestelmästä blogikirjoituksen "Eläke ei ole siirrettyä palkkaa", ja kirjoitus lähti leviämään vilkkaasti sosiaalisessa mediassa. Tässä kirjoituksessa jatkan aiheen käsittelyä hyvin samoissa merkeissä. Tavoitteenani on, että kaikki ymmärtävät eläkkeen olevan verovaroin kustannettua sosiaalitukea, eikä itsekerrytettyä siirrettyä palkkaa.

Eläkkeistä päättävät ihmiset usein puhuvat eläkkeen kertymisestä ja siitä, että korkeat eläkkeet ansaitaan maksamalla korkeita eläkemaksuja. Tämä voisi pitää hyvin paikkansa, jos rahaa oikeasti kerrytettäisiin johonkin, ja tämä palkasta säästöön siirretty osuus maksettaisiin sitten korkojen kera henkilön päästyä eläkkeelle. Tämä näkemys edustaa suomalaisen keskustelun valtavirtaa, ja iltapäivälehdissäkin vilahtaa eläkepäätöksestä raivostuneita haastatteluita, kun ansaittuja eläkkeitä ei nyt saatukaan.

Kerron kuitenkin tätä valtavirtaa edustavilla tahoille ihan julkisen tiedon: Eläkettä ei kerry mihinkään. Rahaa ei mene säästöön mihinkään eläkerahastoon* vanhuuden varalle, vaan se maksetaan nyt eläkkeellä oleville vanhuksilla sosiaaliturvana. Näin tehdään nykyään ja tämä on ollut eläkejärjestelmän kantava idea jo vuosikymmenet. Eläkkeen muodossa maksettu sosiaaliturva maksetaan nykyisin työssäolevien palkasta perittävillä pakollisilla maksuilla, veroilla, ei millään kertyneillä eläkesäästöillä. Sukupolvet, joiden aikana eläkekulut ovat pienet, hyötyvät, ja sukupolvet, joiden aikana eläkekulut ovat suuret, kärsivät.

Ideaa eläkkeen kerryttämisestä kannattavat voimakkaasti ainoastaan tahot, jotka siitä hyötyvät. Näitä ovat itselleen suuret eläkkeet haalineet suuret ikäluokat ja järjestelmän ylläpidosta vastaavat huijarit. Voiko mielestänne olla sattumaa, että samat AY-ihmiset, jotka näitä eläkepäätöksiä tekevät, istuvat itse eläkeyhtiöiden hallituksissa? Käytännössä he eläkeyhtiöiden johdon kanssa nostelevat eläkemaksujen maksajien rahoja itselleen kovina palkkoina ja palkkioina. Eläkejärjestelmä vaatii suuria muutoksia, jotta sitä voisi pitää nykynuorisolle millään lailla oikeudenmukaisena.

*(Eläkesäästöjä on olemassa, mutta niillä maksetaan vain murto-osa eläkkeistä. Eläkesäästöjen rooli on olla osa tätä bluffia, kun ihmisille saadaan mielikuva rahastoon kertyvistä säästöistä.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Tätä lukiessa tuli mieleen "vaihtoehtoiskäytön" käsite. Pienestä osasta pakollisia eläkemaksuja (= käytännössä vero kuten myös EU:n ja VM:n laskelmissa) kootaan rahastoa jota sitten aletaan sijoitella sinne ja tänne ja sijoituksista saadaan niinsanottua tuottoa. Mutta milläs oikeudella tämä sijoitusfraktio tuottoineen korvamerkitään eläkkeiden maksuun? Voidaan ajatella että potentiaalinen sijoitusavaruus kaikkinensa on yhteiskunnan yhteistä varantoa, varallisuutta jota voidaan ja tulee voida käyttää periaatteessa mihin tahansa tarkoitukseen. Millä oikeudella tämä sijoituspotentiaali (rajallisen sijoitusavaruuden yksi osa) on varattu nimenomaan eläkekäyttöön? Kysymys muuttuu vielä paljon vihaisemmaksi kun muistetaan että eläkesijoitusten tuotoilla pidetään yllä työaikaisia tuloeroja (etuusperusteisuus) eli suuripalkkaiset vohkaisevat sijoitustuotoistakin itselleen valtaosan, tarkkaan ajatellen täysin vastikkeetta, täysin oikeudetta. Tämä on ryöstöä, oikeudetonta ryöstöä, yhteiskunnan yhteisen varallisuuden omavaltaista väärinkäyttöä.

Johtopäätös:

Koko nykyinen eläkejärjestelmä on pantava täydellisesti hajalle ja mietittävä uudenlaisia vaihtoehtoja. Tästä työstä on suljettava nykyisen eläkepolitiikan toimijat (kolmikannat ja muut) totaalisesti ulos.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Eläkejärjestelmän pitäisi olla täysin parlamentaarisessa kontrollissa. Eduskunta on saamattomuudessaan ulkoistanut sille kuuluvan tehtävän epädemokraattisille korporaatioille. Minä en ole ollut äänioikeutettu yksissäkään vaaleissa, joissa eläkeneuvottelijat valitaan. Eläkejärjestelmä on demokratian irvikuva.

Käyttäjän SokarisKorhonen kuva
Sokaris Korhonen

Eläkevarojen hoitokulut ovat 500 miljoonaa euroa vuodessa:
http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/file...
500 miljoonaa vuodessa rahastojen hoitokuluihin? Oikeasti? Keille kaikille niiden hoitamisesta maksetaan ja millä perusteilla?

2013 kävi siis tietääkseni niin, että rahastoista maksettiin yhtä paljon eläkkeitä kuin niihin eläkemaksuja osoitettiin, joten eläkerahastot kasvavat nykyisin vain pääoman tuoton turvin.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Eläkeyhtiöiden kuluja nostavat radikaalisti Samppanjan alueen rankkasateet.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Saatko tähän kirjoitettua nyt titteleineen ne ihmiset jotka ovat näiden eläkeyhtiöiden hallituksissa ja sen jälkeen voisimme pohtia miksi ne ovat siellä? Samalla tietty tarkistetaan tuo vihaamasi AY-liikkeen vaikutusvalta siellä.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Kyseenalaistatko tämän ihan oikeasti? Hallitusten jäsenet ja AY-yhteydet löytyvät helposti Googlella. Jos et löydä, voin palata asiaan huomenna. Loppupäivä on kiireistä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mikäli toivon sinun laittavan ne tähän näytille,niin ei se kyseenalaistamista tarvitse vaan oltaisi voitu tarkastella kuka siellä istuu..koska mielestäni taitaa pankeilla olla valta sielläkin.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #18

Ilona Oksanen keräsi tuohon alle jo esimerkkejä. Esim Ilmarisen hallituksessa istuu mm.

Minna Helle, STTK
Lauri Lyly, SAK
Sture Fjäder, AKAVA

Tietystihän siellä istuu myös EK:n edustajat. Myönnän, että tottumuksesta nostan esiin usein vain AY-pomot, vaikka samalla lailla karsastan myös EK:n toimintaa tässä yhteydessä. Eläkepäätökset eivät vain kuulu työmarkkinajärjestöjen tehtäviin. Pankeilla on aika pieni edustus käsittääkseni.

Käyttäjän mark01toivonen kuva
Markku Toivonen

Arvaapa vaan, meneekö perille. Vähän sama ilmiö kuin ihmiset, jotka uskovat omistavansa seinät ympärillään ja katon päänsä päällä ostaessaan asunto-osakkeen.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

Kiitos. Minulle on ihan viime viikkojen aikana, osin juuri kirjoituksiesi ansiosta, avautunut, kuinka sairas eläkejärjestelmämme on. Ja kuinka törkeästi se lypsää työikäisiä ja jakaa nyt eläköityville ikäluokille.

Pistää lähes vihaksi. Mutta mikä saisi meidän sukupolven barrikaadeille? Ei varmaan mikään.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

En minäkään ymmärrä puhetta siirretystä palkasta kun puhutaan eläkemaksuista.

Sitä ihmettelen että entinen kansaneläke oli 60-70-luvuilla suhteellisesti paljon parempi ostovoimaltaan kuin nykyinen kansaneläke/huono työeläke. Mistä silloin riittivät rahat, kun eläkerahastoja alettiin kerätä vasta 1962.

Saattaa olla että eläkkeiden rahastointi ja kasvattaminen ei olekaan niin järkevää kuin luullaan. Tai suhteita pitäisi muuttaa enemmän purkamisen suuntaan, ja nimenomaan pieniin eläkkeisiin ja ottamalla eläkekatto käyttöön. Se lisäisi yhteiskunnan toimeliaisuutta. Rahastojen kanssa voi käydä kuin perunoille huonossa kellarissa, mätänevät pilalle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Väitteesi eläkkeiden ostovoiman kehityksestä ovat jotain käsittämätöntä. Oletan että kaivat hyvät lähteet tälle.

Tilastojen valossa kaikkien suomalaisten ostovoima on kasvanut tuolta todella paljon ja tuloerotkin jopa pienentyneet.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Tilastoja ei ole esittää, mutta 60-70 luvulla köyhät vanhempani pärjäsivät sen ajan elintason mukaan kohtuullisesti. Pystyivät maksamaan asumiskustannukset ja ruokansa ja kertyi vähän säästöönkin. Nykyisin takuueläkkeellä olevat joutuvat hakemaan asumistukea ja osa toimeentulotukeakin, eli eläke ei riitä käytännössä elämiseen jos ei ole kertynyt omaisuutta eikä omista omaa asuntoa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

Kaksi takuueläkeläistä saisi tällä hetkellä noin 1400e nettona ilman muita tukia. Suomen pinta-alasta noin 95%:lla saa rivitalokaksion noin 300-500e kuussa. Ruokaan panee 300e niin säästöön jää vielä vähintään 600e kuussa.

Jos tarpeet ovat 60 - luvun tasolla niin aivan varmasti täällä elää opintotuillakin ihan mukavasti.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #13

Paljonko sillä 95 prosentin pinta-alalla lienee asukkaita. Jos ihan korpeen menee niin laavulla voi asua lähes ilmaiseksi. Kaikki eivät ole tervaskantoja, vaan tarvitsevat palveluja.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Elinkeinoelämän keskusliitto EK vastustaa eläkeyhtiöiden hallitusten jäsenten henkilökohtaisten osakekauppojen julkistamista.

HS:n tietojen mukaan tämä on syynä siihen, että vuosia valmisteltu eläkeyhtiöiden hallinnonuudistus ei ole edennyt eduskunnan käsittelyyn.

Eläkeyhtiöiden hallituksissa istuu paljon suurten pörssiyhtiöiden johtajia sekä työmarkkinajärjestöjen vallankäyttäjiä, joiden omat osakekaupat ovat nyt jäämässä pimentoon.

Häkämies on Ilmarisen hallituksen varapuheenjohtaja, joten hän vastustaa samalla myös omien osakekauppojensa julkistamista. Sama on tilanne Häkämiestä valvovassa EK:n hallituksessa, jonka 20 jäsenestä viisi on jonkin eläkeyhtiön hallituksen jäsen, ja yksi on varajäsen.

Esimerkiksi EK:n varapuheenjohtaja, Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan on Varman hallituksen puheenjohtaja. EK:n hallituksen työvaliokunnan jäsen, Uponorin hallituksen puheenjohtaja Jari Paasikivi taas on Varman hallituksen varapuheenjohtaja.

Eläkeyhtiöiden hallituksissa on myös palkansaajajärjestöjen johtoa. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder istuu Ilmarisen hallituksessa, ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on Varman hallituksen varapuheenjohtaja.

Ongelmana avoimuuden lisäämisessä on ollut niin sanottu kolmikantainen valmistelu. Se tarkoittaa, että ministeriö, palkansaajajärjestöt ja työnantajat sopivat esityksestä yhteisymmärryksessä.

Jokaisella kolmikannan osapuolella on valmistelussa veto-oikeus, eli yhdenkin osapuolen vastustus riittää kaatamaan hankkeen.

Lainsäädäntövallan luovuttamista eduskunnalta ja ministeriöiltä korporaatioille kutsutaan korporatismiksi.

http://www.hs.fi/talous/a1401425220045

http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2014/02/13/10...

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/08/27/...

Sulle,mulle my brother...

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Arvoisat nuoret pienet ikäluokat teille kysymys:
" Onko minun työeläkkeeni 1840e brutto 47-vuotisen raskaaksi luetellun työrupeaman jälkeen epäoikeuden mukainen "ryöstö" nuoremmilta?"
Jos on niin, miten voisin 75-vuotiaana sovittaa ahneuksissani tuottamani mielipahanne.
Rahalla en sitä pysty korvaamaan. Kaikki on mennyt yhteiskuntaa pyörittävään kulutukseen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kukaan ei varmasti ajattele että noilla työvuosilla eläke olisi kohtuuton. Kyse on siitä, miten tuo eläke rahoitetaan. Suuret ikäluokat eivät säästäneet riittävästi rahaa työeläkkeisiin eikä nykyään ole tarpeeksi maksajia. Mitä teemme? Eläkemaksuja pitäisi pienentää roimasti jotta työllisyys lähtisi nousuun. Työn hinta on yksinkertaisesti liian kova jotta tämän päivän duunarit pärjäsivät markkinoilla.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Tässä on kyse sukupolvien välisestä solidaarisuudesta: Miksi vastaavan työrupeaman nyt aloittava nuori maksaa moninkertaisesti eläkemaksuja, ja tulee saamaan pienemmän eläkkeen? Kenen mittapuulla tämä on oikeudenmukaista?

Tässä ei nyt syytellä yksittäisiä eläkeläisiä, joten sinun ei tietystikään tarvitse sovitella mitään kenellekään.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

#10 Ilona kirjoitti jälleen tekstiä, joka on meidän kaikkien ilona.

Mitä eläkkeisiin tulee niin blogisti kirjoittaa kerrankin täyttä asiaa. Me "määrämittaiset" henkilöt emme tule saamaan yhtään eläkettä, koska nuo suuret ikäluokat vievät suistamme omat +suuret eläkkeet ja vasta meidän jälkeemme tulevat henkilöt, jotka saavat pienen, mutta riittämättömän eläkkeen. Mitä siis tehdä? Ei kai muuta kuin vallankumous ja ensin täytyy koota asevarastoja. Onko sinulla jo AK 47 rynnäkkökivääri kellarissasi?

Käyttäjän PetriRissanen kuva
Petri Rissanen

Seuraava väite ei pidä täysin paikkaansa: "Eläkettä ei kerry mihinkään. Rahaa ei mene säästöön mihinkään eläkerahastoon* vanhuuden varalle, vaan se maksetaan nyt eläkkeellä oleville vanhuksilla sosiaaliturvana."

Työeläkkeiden rahoittamiseksi puolestaan on olemassa kaksi päävaihtoehtoa: jakojärjestelmä ja täysin rahastoiva järjestelmä.

Jakojärjestelmässä työeläkemaksuja kerätään vuosittain sen verran, kuin kyseisenä vuonna tarvitaan eläkkeiden maksamiseksi. Suomessa yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkejärjestelmät toimivat jakojärjestelmän periaattein eläkemaksu- ja verorahoituksella.

Täysin rahastoivassa järjestelmässä puolestaan kerätään vuosittain työeläkemaksuja sen verran kuin tarvitaan kyseisenä vuonna ansaittujen eläkkeiden maksamiseen tulevaisuudessa.

Kuntien ja valtion työntekijöiden eläkejärjestelmät ovat luonteeltaan jakojärjestelmiä, mutta niihin sisältyy myös puskuriluonteiset rahastot. Puskurirahastojen avulla hillitään työeläkemaksujen nousupaineita tulevaisuudessa.

Yksityisalojen työntekijöiden eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Osa kunakin vuonna kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten, ja loppuosa käytetään kyseisenä vuonna maksettavien eläkkeiden rahoitukseen.

Tällä hetkellä yksityisalojen työeläkemaksuista rahastoidaan noin yksi euro kuudesta, ja loput käytetään nykyeläkkeiden maksuun. Sijoitustuottojen ansiosta rahastoitu osuus eläkemenosta on suurempi kuin maksuista. Joka neljäs eläke-euro saadaan rahastoidusta osasta.

Yrittäjien eläkkeet rahoitetaan jakojärjestelmällä, eli niihin ei liity rahastointia. Yrittäjiltä kerätty työeläkemaksu ei kuitenkaan pääsääntöisesti riitä kattamaan vuotuisia eläkemenoja, johtuen yrittäjien vanhemmasta ikärakenteesta. Tällöin puuttuvan osuuden maksettavien yrittäjäeläkkeiden rahoituksesta kustantaa valtio.

Eli yksityisten työnantajien työntekijöiden eläkkeitä rahastoidaan. Noin 17% eläkemaksusta menee rahastoon ja eläkeyhtiö maksaa 25% eläkeläisen eläkkeen määrästä.

Yrittäjät sekä valtion että kuntien työntekijät joutuvat sitten luottamaan eläkkeissään verorahoitukseen.

http://www.tela.fi/tyoelaketalous/tyoelakkeiden_ra...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset