*

Juhani Kähärä Käytännönläheistä liberalismia

Eläkevarat ovat kertyneet vasta viime vuosina

  • Eläkemaksun ja eläkevarojen kehitys 1962-2013.
    Eläkemaksun ja eläkevarojen kehitys 1962-2013.

Suomen kansa ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee huimaa vauhtia. Huoltosuhteen heikkenemiseen ollaan yritetty varautua osittain rahastoivalla eläkejärjestelmällä, jossa osa eläkemaksuista talletetaan eläkevakuutusyhtiöiden hallinnoimiin rahastoihin. Niihin onkin kertynyt vuosien varrella mukava 172 miljardin euron (syyskuu 2014) potti, jonka avulla voidaan muun muassa paikkailla väestön ikääntymisestä johtuvia muutoksia.

Eläkerahastojen olemassaolo antaa usein mielikuvan, että työssäkäyvät tallettavat eläkerahastoihin eläkemaksujaan, jotka he saavat itselleen, kun he jäävät eläkkeelle. Eläkemaksuja maksamalla työntekijät kerryttävät siis itselleen eläkettä, joka on siirrettyä palkkaa työssäolovuosilta eläkevuosille. Koska eläke on osa palkkaa, eläkkeensaaja on ansainnut eläkkeensä itse omalla työllään.

Tämä näkemys eläkejärjestelmästä on myytti. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkansa. Vaikka eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva, pääpiirteissään Suomen eläkejärjestelmä on “pay-as-you-go”-tyyppinen järjestelmä, jossa suurin osa eläkemaksuista käytetään nykyisten eläkeläisten eläkkeisiin. Silloin kun eläkekulut ovat matalat, eläkemaksukin voi olla pieni, ja toisaalta, jos eläkekulut nousevat, eläkemaksuakin pitää nostaa.

60-luvulla eläkejärjestelmän alkuvuosina eläkemaksu (TEL) oli vaivaiset 5% palkasta, kun se nykyään on jo 24% palkkaan suhteutettuna (TyEL). 60-luvulla eläkemaksu oli vaivaisen pieni, koska silloin eläkekulutkin olivat todella matalat. Nykyään suurten ikäluokkien jäätyä eläkkeelle eläkemaksuun on jatkuvasti nousupaineita, ja eläkkeitä leikattiinkin juuri tänä syksynä.

Suomen eläkejärjestelmän luonne tulee hätkähdyttävästi esille, kun katsoo eläkevarojen kehittymistä eläkejärjestelmän historian ajalta. Eläkejärjestelmän 20 ensimmäiseltä vuodelta eläkemaksuja kertyi säästöön vaivaiset 5 miljardia, kun taas 20 viimeiseltä vuodelta eläkerahastoihin on kertynyt 131 miljardia (tarkasteluväli 1962-2013). Toinen uskomattoman tuntuinen fakta eläkevarojen kertymisestä on, että puolet eläkevaroista on kertynyt viimeisen noin kymmenen vuoden aikana, joka on lyhyt aika eläkejärjestelmämme mittapuulla. Eläkevarat ovat siis käytännössä syntyneet viime vuosikymmeninä, eikä suinkaan nykyisten eläkeläisten koko työuran aikana.

Huikea ero varojen kertymisessä johtuu tietysti myös palkkojen noususta ja eläkesäästöjen koroista, joten eläkekertymää ei suoraan voi käyttää arvioidessa eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuutta. Suositeltavampaa on katsoa eläkemaksujen suuruutta. Pääsemme kuitenkin samaan lopputulokseen: maksamme pian palkkaamme suhteutettuna viisinkertaisia maksuja verrattuna 60-luvulla työskennelleisiin ihmisiin, mikä ei voi kenenkään oikeudenmukaisuuden mittarilla olla oikeudenmukaista, mikäli eläkettä ajatellaan itse ansaittuna siirrettynä palkkana.

Eläkemaksujen ylöshilaaminen voisi olla hyväksyttävämpää, jos eläkejärjestelmää ajatellaan sosiaaliturvana. Ovathan verotkin nyt merkittävästi korkeammat kuin aiemmin, ja toisaalta saamme niillä paljon enemmän kuin esimerkiksi 60-luvulla. Yhteiskunta on muuttunut. Kun eläkkeet mielletään sosiaaliturvaksi, eläkettä nauttiva eläkeläinen on ansainnut eläkkeensä vain samassa mielessä, jossa pienituloinen on ansainnut asumistukensa tai työtön alkoholisti on ansainnut toimeentulotukensa: hänellä on siihen lain mukaan oikeus.

Tällaiseen sosiaaliturvajärjestelmään ei voi millään kuulua korkeat eläkkeet, vaan eläkkeiden pitäisi olla lähempänä muuta sosiaaliturvaa. Eläkkeet pitäisi siis leikata eläkekatolla, ja kaikki siitä säästyneet rahat (miljardeja) pitäisi käyttää eläkemaksujen pienentämiseen. Tällä olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia, kun työn teettämisen hinta laskee. Eläkemaksujen pienentäminen olisi myös merkittävä parannus yrittäjien asemaan, koska yrittäjät voisivat määritellä YEL-työtulonsa realistisemmalle tasolle, mikä nostaisi yrittäjien sosiaaliturvaa ja tulevaa eläkettä.

Eläketurvakeskus julkaisi tänään selvityksen, jonka mukaan eläkekatto ei ole järkevä idea. Selvityksessä on useita perustavanlaatuisia ongelmia ja kirjoitan lähiaikoina tuohon selvitykseen kriittisesti suhtautuvan blogitekstin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Aivan oikein! Työeläke on SOSIAALITURVAA. Tässä yhteydessä puhutaan vakuutuksellisesta sosiaaliturvasta. Työeläkemaksut ovat käytännössä veroja, joita kantavat työeläkeyhtiöt. Taloudessa sen vaikutukset eivät muuksi muutu, annettiimpa järjestelmälle mikä nimi tahansa, veroja ne ovat ja nykyisin suurin yksittäinen suonenisku työllistämiselle.

Kuinka suuri sosiaaliturvan taso hyväksytään? Ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa on olemassa maksukatto. Sekin on vakuutuksellista sosiaaliturvaa.

Esittäisin, että elvytystoimena asettaisimme eläkkeen suurimmaksi kokonaismääräksi 2000 €/kk. Tätä suuremmat eläkkeet eivät valu enää kulutukseen. Monikaan työssäkäyvä ei saa tuota summaa käteensä, eli sen on vallan hyvin riitettävä elämiseen henkilölle, jonka elämäntilanteessa menotkin ovat minimissä, lapset aikuisia, asunnot maksettu yms.
Leikkaus voidaan tehdä joko eläkemaksuja pienentämällä tai veroleikkurilla.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Itsekin olen visioinut katon 2000e tasolle. Samalla sivulla ollaan!

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Suomessa on viime päivinäkin julkaistu tutkimuksia ja ennusteita, joita olisi tarpeen arvioida kriittisesti. Tällainen on mm. THL:n HYPA-tutkimus (hyvinvointipalvelujen käyttö ja suomalaisten asenteet), samoin Suomen Pankin viimeisin talousennuste.

Muutama vuosi sitten eduskunnassa virisi keskustelua eläkekatosta. ETK tuotti kiireen vilkkaa "tutkimuksen", jossa todisteli eläkekaton mahdottomuutta. Eduskunnan kyselytunnilla silloinen ministeri Hyssälä vastasi että eläkekattoa ei tehdä kun ETK:n tutkimuskin sellaisesta varoittelee. On hyvä jos Juhani Kähärä nyt alkaa tutkailla ETK:n tapaa tehdä "tutkimuksia".

Suomesta puuttuu tieteen kritiikki. Synnyttäköön netti sellaisen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olen ollut joitakin vuosia Ruotsissa palkollisena ja saan sieltä joka vuosi erilaisilta rahastoilta raportteja siitä kuinka eläkesijoitukseni ovat kehittyneet. Siellä sai itse valita mihin osa eläkemaksuista sijoitetaan ja ne ovat täysin henkilökohtaista varallisuutta. Täkäläinen keskustelu eläkekatosta ei siis istuisi sinne.

Käyttäjän KajKarlsson kuva
Kaj Karlsson

Hyvä Juhani, kun ovat kova kehittelemään erikoisia ajatuskulkuja selvästä asiasta ehdotan että alat kehitellä uutta työeläkemallia jos nykyinen hyväksi havaittu mutta poliitikkojen jo osittain pilaama ei tyydytä.
Ntkyiset työeläkevarat ovat väärässä paikassa, hallintokustannukset kestämättömät eikä kunnon laskelmia varojen riittävyydstä esitä kukaan.

Pelkään että oma ja vielä kolmen lapsenikin eläketurva on vaarassa kun josatin pitää rahaa tuhlailevaan hallintoon löytää. Jotain uutta haluan lastenlasteni turvaksi.
Minua viehättää malli jossa palkasta maksettavat( työntekijä+työnantaja)
Tyel maksut voisi rahastoida itse tiukkojen pelisääntöjen mukaisesti haluaamansa rahalaitokseen, Itse saisi määrätä riskirajat ja sijoitusten eettisyyden. Luulenpa että näillä varoilla helpotettaisiin myös
vakuutetun viimeisten vuosien kallista hoitoa.

kaikki tämä mietittäväksesi ja vapaasti kehitettäväksi edellyttäen että et ole jonkun eläkeyhtiön tai Telan tms. Trolli

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset