*

Juhani Kähärä Käytännönläheistä liberalismia

Yrittäjän eläkemaksut menevät kankkulan kaivoon

Talouselämä kirjoittaa uutisessaan, että “säästäminen ei kannata, tätä ryhmää odottaa karu yllätys eläkkeellä.” Uutinen koskee tietysti eläkesäästämistä ja otsikko voisi koskea kaikkia suurten ikäluokkien jälkeisiä sukupolvia, mutta erityisen karu tilanne on yrittäjillä.

Yrittäjien eläke riippuu yrittäjän itse määräämästä työtulosta, jonka perusteella maksetaan eläkemaksuja. Eläkemaksuja (YEL-maksuja) täytyy maksaa noin 24% ilmoitetusta työtulosta. Jutussa kerrotaan, että keskimääräisellä 24200 euron työtulolla yrittäjä yltää 40 vuoden työuran jälkeen noin 1200 euron eläkkeeseen. 1200 euron eläkettä varten yrittäjän täytyy siis maksaa joka kuukausi noin 500 euroa eläkemaksuja (24200/12*0,24).

Mikäli yrittäjä saisi tuon 500e kuukaudessa itselleen ja saisi säästöilleen realistista 5% reaalikorkoa 40 vuoden ajan, yrittäjälle kertyisi 1,2 miljoonan euron pesämuna eläkkeitä varten. Tämä riittäisi nykyrahassa 5200 euron eläkkeeseen 20 vuoden ajan. Tämän voi laskea kirjoituksen lopussa olevalla suuntaa-antavalla laskurilla.

Mistä johtuu ero todellisen 1200 euron eläkkeen ja laskelmani 5200 euron eläkkeen välillä? Vastaus on hyvin yksinkertainen: yrittäjän eläkemaksuja ei laiteta lainkaan säästöön yrittäjää varten, sillä niillä maksetaan nykyään eläkkeellä olevien eläkkeitä. Näin yrittäjät eivät pääse hyötymään lainkaan pidemmillä aikavälillä suuria summia kerryttävästä korkoa korolle -ilmiöstä. Tällä hetkellä tilanne on surkuhupaisa, sillä maksetut maksut eivät riitä edes nykyisten eläkkeiden maksuun, ja valtio joutuu maksamaan puuttuvan osan.

Se, ettei yrittäjien maksuja säästetä yrittäjille itselleen niin, että ne voisivat kasvaa korkoa, tekee yrittäjien eläkevakuutuksesta käytännössä huijauksen. Tällaiseen järjestelmään ei kannata laittaa vapaaehtoisesti lainkaan rahaa, vaan eläketurvasta kannattaa huolehtia itse, jotta pääsee hyötymään korkoa korolle -ilmiöstä. Yrittäjien kannattaakin käyttää yrityksen rahat mihin tahansa muuhun kuin YEL-maksuihin. Erityisen suositeltavia kohteita ovat asiat, joista saa selvää verohyötyä, esimerkiksi kilometrikorvausten maksaminen ja yritystoimintaan liittyvien tavaroiden ostaminen firman piikkiin.

 

https://drive.google.com/open?id=0BxuJKn0z8o-CcG51SVN3QVVvZ3M

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (94 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tästä on turha puhua. Maan hallitus tulee kohta Hakaniemestä muistuttamaan että nykyinen järjestelmä on hyvä. Koska se nyt vain on hyvä.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Siltähän se vähän vaikuttaa. Kukaan ei vastaa eläkejärjestelmäkritiikkiin, eikä asiasta puhuta mediassa. Uutisointi on tuota samaa Talouselämässäkin kirjoitettua juttua, että työtulo kannattaa määrätä riittävän korkeaksi. Palkansaajien TyEL-maksun viisinkertaistumisesta ei puhuta mitään.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Et ollut huomioinut aloituksessasi että Yel maksu on verotuksessa vähennyskelpoinen. Yrittäjä tai hänen puolisonsa voi vähentää eläkemaksut ansiotuloistaan, se tarkoittaa jopa puolta maksusta.

Käyttäjän maunostranden kuva
Mauno Strandén

Jos vastaavan summan sijoittaa taimikkometsään(ovat halpoja, ostelee pikkuhiljaa), sillä saa sievoisen alueen ja 40v aikana hoidettuna (joka on hyvä harrastus) on eläkettä kerrakseen ja jää vielä perillisillekin! Kyllä eläkelaitokset ay johtajineen rypee rahassa, ja aiheuttavat valtavia tappioita sijoituksillaan johdannaisiin?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Aivan. Hakaniemihän yksin eläkkeistä päättää vaikka maksumiehenä on yritykset ja EK/SAK sopivat niistä yksityisen ja hallitus julkiselta puolelta.
Siksi kai Hakaniemi helpotti edm.maksutaakkaa -96 taitetullaindeksillä ja pohjaosan leikkauksella.

Mutta ei hätää.Kepu keksi takuueläkkeen . Ilmoittaa vain yrityksestä pienen työtulon saa takuueläkkeen 100% verovaroista. Muut tulot verottomille tileille kasvamaan korkoa eläkepäiviä varten.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

JK: Ja jos satut oleen MTK ja kepun erikois suojelussa

Sen verran avokätisempää valtion tuki maatalousyrittäjille kuitenkin on,
- että he selviävät yhä selvästi alhaisemmilla eläkemaksuilla kuin muut yrittäjät. Alle 53-vuotiaat yrittäjät maksavat tuloista riippumatta lähes 24 prosentin maksuja,
- kun taas maatalousyrittäjien maksut vaihtelevat tuloista riippuen 12 ja 24 prosentin välillä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo, että eläkejärjestelmien erot asettavat maatalousyrittäjät muita yrittäjiä edullisempaan asemaan.
Järjestelmä ei aina kannusta eläkkeen kerryttämiseen

Melassa vakuutettujen keskieläkkeet jäävät kansaneläkkeenkin kanssa hyvin alhaisiksi.

-Lakisääteinen eläke ei kerro kaikkea maanviljelijöiden varallisuudesta.

Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas huomauttaa, että maatalousyrittäjät siinä missä muutkin yrittäjät voivat vaikuttaa maksamiensa eläkemaksujen määrään eli siihen, kuinka suuresta työtulosta heidän eläkkeensä lasketaan.

– Jos yrittäjä on maksanut eläkemaksuja 400euroa, hänen eläkkeensä nousee 750 euroon, jonka valtio maksaisi takuueläkkeenä joka tapauksessa.

Kangas kuitenkin toteaa, että nyky-yhteiskunnassa syntyy tilanteita, joissa järjestelmän tarkoituksenmukaisuuden voi kyseenalaistaa.

Pekka Heliste

Puolet palkansaajista kuuluu STTK ja Akavaan .
Ovatko Fjäder ja Palola pelkkiä sätkynukkeja ?

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Tässä aiheeseen liittyvä kirjoitukseni syksyltä, Eläke ei ole siirrettyä palkkaa:

http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176864-e...

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Nuorien selkänahasta on helppo irrottaa vanhemmille ikäpolville "ansaittuja" etuja. Varsinkin kun vanhat ikäpolvet ovat päättävässä asemassa petaamassa itselleen etuja.

Lopulta kun näitä etuja aletaan leikkaamaan syntyy hirveä kitinä ja itku. Vasemmisto huutaa kuinka eläkeläiset ovat heikoimmassa asemassa olevia. Niihän heistä osa on, mutta ei se kerro kuitenkaan suurimmasta osasta eläkkeitä saavista mitään tai heidän etuuksistaan.

Parasta alkaa yrittäjäksi ja säästää omat eläkkeensä.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Yrittäjien kannattaakin käyttää yrityksen rahat mihin tahansa muuhun kuin YEL-maksuihin. Erityisen suositeltavia kohteita ovat asiat, joista saa selvää verohyötyä, esimerkiksi kilometrikorvausten maksaminen ja kaikkien tavaroiden ostaminen firman piikkiin."

Ettei mene rikokseen yllyttämiseksi, niin todettakoon että kilometrikorvauksia ei saa nostaa jos ei ole yritystoimintaan liittyviä ajoja. Samoin yksityiskäyttöön tarkoitettuja tavaroita ei saa ostaa yritykselle.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Tein pienen lisäyksen tekstiin, ettei siitä tulisi kuvaa, että kehottaisin ihmisiä laittomaan veronkiertoon.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Turhien kilometrien ajaminen tai tarpeettomien tilinpäätösostojen tekeminen ei ole järkevää liiketoimintaa.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Turhien kilometrien ajaminen tai tarpeettomien tilinpäätösostojen tekeminen ei ole järkevää liiketoimintaa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Mikäli yrittäjä saisi tuon 500e kuukaudessa itselleen ja saisi säästöilleen realistista 5% reaalikorkoa..." Yrittäjät onnistuvat usein saamaan rahoilleen reippaasti yli 5% tuoton, siksi he ovat yrittäjiä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

"Yrittäjien kannattaakin käyttää yrityksen rahat mihin tahansa muuhun kuin YEL-maksuihin."
Sellainen käytännön ongelma tuosa on, että maksut ovat pakollisia. Toki kannattaa maksaa niin pientä yel-maksua kuin lain mukaan on mahdollista. Tuo pieni määräkin on kyllä harvinaisen hukkaan heitettyä rahaa.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Juurikin näin. YEL-maksun tasoa ei tietojeni mukaan kovin tiukasti valvota, mutta jos täysipäiväinen yrittäjä ei maksa lainkaan YEL-maksua, viranomaiset alkavat ahdistelemaan.

T Piepponen

No niihän nuo alkavat.

YEL-maksu on myös ehkä nopein pakollinen velvoite muljahtamaan ulosottoon maksun viivästyessä. Se tulee iloisesti yrittäjän omaan postilaatikkoon sulostuttamaan elämää.

Tiia Eskola

Todellakin YEL -maksut on yksi laillistetuista ryöstöistä, jonka kohteeksi yrittäjä joutuu. Ja elvistellään, että jos sairastuu, niin maksamansa mukaista päivärahaa pääsee nostelemaan. Kun sairastut lievemmästi, niin karenssi on niin hurja, että kannattaa mieluummin olla sairaana työssä kuin antaa firman mennä konkurssiin. Jos taas sairastut vakavammin, naureskellaan "mitäs aloit yrittäjäksi" -tyyliin - ja taaskaan et saa mitään. Koettu on. Ja aika ihme yritys saa olla, jossa pääsee nostamaan minkäänlaista palkkaa ainakaan kahteen ensimmäiseen vuoteen - taio siitä nyt sitten tällaisiin rahalahjoituksiin, kun se ei edes ole se ainoa ryöstö.
Yrittäjiä myös houkutellaan tekemään töitä hurjasti ilman palkkaa, mutta YEL´ejä maksellen, että sitten voi jäädä varhaiseläkkeelle ja nauttimaan elämästä rauhassa. Moni on mennyt tähänkin halpaan ja sitten on naurettu päin naamaa, että eihän sun kannata jäädä varhaiseläkkeelle, kun saat sitten koko "loppuajan" pientä eläkettä - siis vaikka on houkuteltu maksamaan terveyden menettämisen uhalla järjettömiä summia. Jos se ei ole ryöstö, niin mikä sitten???
Ainakin Englannissa varmuudella ja uskoakseni hyvin monissa maissa yrittäjä saa päättää itse, mihin oikeasti tuottavaan eläkelaitokseen hän uskoo rahansa siten, että myös saa hyvän, korkoa korolle kasvaneen eläkkeen. Meillä siis rahat sosialisoidaan. Neuvon kaikille nuorille yrittäjille, jotka pähkäilevät asian kanssa ja ovat vähällä mennä lankaan, että maksavat niin pientä YEL´iä kuin mahdollista ja sitten aina, kun vain mahdollista - rahaa kunnon sijoitukseen.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Yrittäjän sairauspäivärahan karenssi on vain 4 vrk.
Päiväraha lasketaan yel tulon mukaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Suomalainen eläkejärjestelmä on loistava. Maksut ovat vakaat ja nuoret voivat nukkua rauhassa.

Käyttäjän EeroNiskanen kuva
Eero Niskanen

Ehdotin maan edelliselle hallitukselle YEL:liin muutosta. Yrittäjät saisivat käyttää ehdotuksessani maksettua YEL - maksua sijoitusasuntojen ostoon osa vakuutena. Ministeri Risikko ylisti ideaa.
Eli eläkeyhtiö antaisi pankille YEL-kertymästä takauksen ja pankki antaisi osakekirjoista jälkipantin eläkeyhtiölle.
Näin YEL saisi kasvot ja jokainen yrittäjä maksaisi sitä mielellään. Tämä työllistäisi rakennus-ja sen liitännäisaloja maanlaajuisesti. Yrittäjät voisivat ostaa asuntoja kukin haluamansa määrän. Vuokrat putoaisivat hieman ja vuokralaisilla jäisi kulutukseen enemmän rahaa. Alvitulot valtiolla kasvaisivat. Eläkkeelle jäätyään voisi kukin tehdä haluammallaan tavalla. Myydä asunto pois tai nauttia verojen jälkeen vuokratuloista. Näin pannaan Suomi nousuun ja kaikki yli puoluerajojen hyötyisivät ideasta.

Terveisin Eero Niskanen, Helsinki

Matti Heikkilä

Ihan samallailla palkasta otetaan 24,7% eläkkeisiin, joilla maksetaan nykyisiä eläkkeitä.

Lilli Markkanen

Minkähän eläkelain mukaan palkasta otetaan 24,7 % eläkevakuutusmaksuja? Minun palkkanauhassani se on 5,7 %. Vai tarkoititko työantajan eläkevakuutusmaksua työntekijöiden palkoista??? Eläkerahastot ovat noin 200 mrd €. Viime vuonna tosin eläkevakuutusmaksut eivät riittäneet maksettuihin eläkkeisiin, mikä johtuu siitä että työttömiä oli niin paljon, jolloin eläkemaksukertymää ei heidän osaltaan tullut. Rahastot kyllä riittävät hamaan tulevaisuuteen, koska sijoitustuotot pitävät siitä huolen. Vaatimushan on noin 5 %, ja kun eläkkeisiin ei tule korotuksia, erotus jää rahastoihin teemalla 'korkoa korolle'

Matti Heikkilä

https://www.veritas.fi/tietoa-veritaksesta/ajankoh...

Se työnantaja maksaa palkan mukaan eläkettä (TYel on maksu joka on työntekijän palkasta pois, sitä vaan ei kirjata palkkakuittiin)

Sitten se kerryttää saman tavoin eläkettä kuin yrittäjällekin.

Eli mielestäni tässä nyt erikseen yrittäjältä sen ihmeemmin kankkulankaivoon mene eläkkeet.

Voisihan palkan saajakin ottaa omat 24,7% eläkkeitä ja sijoittaa miten haluaa 5% korkoihin,

Samoilla palkoilla kuin työtulolla tulee about samat 1300 euron eläke.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #36

"(TYel on maksu joka on työntekijän palkasta pois, sitä vaan ei kirjata palkkakuittiin)"

Nyt menee hurjaksi.

Siis työntekijä osallistuu Tyel:n maksamiseen vain osittain ja työantaja maksaa loput tuosta työntekijän eläkkeestä. Näin se nyt vaan on.

Se on pääosin työnantajan maksu. Kyllä työntekijän palkkakuitissa näkyy koko palkka. On aivan älytöntä väittää että työnantajamaksut ovat oikeasti työntekijän palkkaa, joka vain ei näy palkkakuitissa.. :)

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

"..ja saisi säästöilleen realistista 5% reaalikorkoa 40 vuoden ajan" <- ei MITENKÄÄN realistinen oletus nykytilanteen ja odotettavan reaalikorkotason huomioon ottaen.

Eläke"säästöissä" ei kanneta itse sijoitusriskiä, joten näitä pitää verrata riskittömiin talletuksiin tai valtion velkakirjoihin, joissa nykyisin on NEGATIIVINEN reaalikorko.

Oikeastaan eläkejärjestelmän voidaan vaihtoehtoisesti katsoa "tallettavan" eläkesäästöt valtion "taseen ulkopuolisena" velkana, nollanominaalikorolla, eli inflaation määrittämällä negatiivisella reaalikorolla.

Ei niin, että kannattaisin näin raskasta pakkoeläkesäästöjärjestelmää. Voisi olla fiksumpaa tarjota julkisesti työkyvyttömyysvakuutus ja tarjota halukkaille lisäsäästäjille sijoituskohteeksi valtion velkakirjoja 20-30 vuoden maturiteetillä (vastaisi nykyisiä eläkesäästöjä):

Tosiasia on kuitenkin se, että kaikki eivät halua kantaa eläkesäästöillään investointiriskejä! Eikä riski-investoinneissakaan välttämättä saa lopulta käteen korkeampaa summaa - valtaosa säästöistä voi jopa mennä tappioihin.

Toki yrittäjän tapauksessa tällä saattaa itsellään olla varoille kannattavia investointikohteita - ja tällöin tuskin on oikea aika alkaa sitomaan varojaan tällaiseen epälikvidiin eläkejärjestelmään (:

Turo Numminen

Artikkelin pointtina itse ainakin näin, että pitäisi saada valita. Yrittäjä on tottunut ottamaan riskejä ja saamaan sijoituksille tuottoa. Jos nykyjärjestelmä on hyvä ja sopiva, niin siihen saisi ilmeisesti kirjoittajankin mukaan liittyä myös jatkossa.

Tosin hölmöä on kehottaa tuhlaamaan yrityksen varoja, sen sijaan että sijoittaa ne suoraan firman kautta.

Mitä tulee tuottotasoon, niin esim ostamalla Realty Income osaketta, voi jokainen päästä melko vähäriskiseen kuukausituloon. Putiikki on maksanut suurinpiirtein 5% p.a osinkoa kuukausittain noin 40-vuotta ja osinko on noussut tasaisesti -70 luvulta saakka. (Tämä ei ole sijoitusneuvo tai kehotus ostaa ko osaketta).

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

En kehota varsinaisesti tuhlaamaan yrityksen varoja, vaan välttämään viimeiseen asti niiden käyttämistä YEL-maksuihin. Osakkeiden / muiden sijoitusinstrumenttien ostaminen yritykselle on myös hyvä rahankäyttökohde, sillä siten yritys saa nostettua nettovarallisuuttaan, mikä johtaa Suomessa suuriin veroetuihin.

Kannatamme Parkkisen kanssa todennäköisesti hyvin samankaltaista järjestelmää, jossa säästäminen olisi huomattavasti vapaaehtoisempaa. Lisäksi meillä toki lienee näkemyseroja, paljonko sijoituksille saa tulevina vuosikymmeninä tuottoa ja minkälainen riski valtion eläkejärjestelmään luottamisessa on.

Juha Tuukkanen

Olen myynyt 2002-2008 välisenä aikana vuosittain satoja vapaaehtoisia eläkevakuutuksia pääasiassa yrittäjille. Siis niitä sopimuksia, millä ns. "vapaissa" yhteiskunnissa ihmiset hoitavat oman eläketurvansa kuntoon. Nykyäänkin teen sitä kauppaa jonkin verran.

Minua hämmästyttää se, miten valtiovalta suhtautuu eläkeasioissa yrittäjään kuin vajaavaltaiseen: Yrittäjä on asettunut lainsuojattoman asemaan ryhtyessään yrittäjäksi ja on myös ottanut täyden vastuun oman perheensä ja kenties lukuisten työtekijöidensä perheiden taloudellisesta tilanteesta, mutta näissä eläkeasioissa yrittäjä on kuitenkin niin onneton tumpelo, että eläkkeiden hoitaminen pitää ottaa pätevämpien talouden asiantuntijoiden hoidettavaksi.

Olen tehnyt laskelmia, jotka myös näytän asiakkailleni. Tosin jo vuonna 2003 Eläketurvakeskus nimenomaan kielsi minua näyttämästä näitä laskelmia yrittäjille. Syyksi kieltoon ilmoittivat sen, että YEL-järjestelmä romahtaa sitä nopeammin, mitä enemmän minä avaan tätä matematiikkaa asiakkailleni.

Eläkeyhtiöt näyttävät yleensä yrittäjille sellaisia laskelmia, missä ei ole otettu huomioon erilaisia leikkureita kuten palkkakerroin, elinaikakerroin tai työeläkeindeksi (osaan näistä sovelletaan ns. taitettua indeksiä). Kun nämäkin otetaan huomioon, nähdään, että n. 30-40 vuotias yrittäjä tulee saamaan takaisin tänä vuonna maksamansa yel-maksut rahan ostovoimalla mitattuna n. 83-92 vuoden iässä, mutta ei vielä euroakaan tuottoa (laskelma perustuu palkka- ja hintaindeksien viimeisen 10 vuoden historiaan). Sijoituksena melko heikko, vai mitä!

Eläkeyhtiöt muistuttavat mielellään, että YEL-vakuutus antaa myös turvaa sairauden varalle ja sen vuoksi kannattaa YEL-työtuloa korottaa. Jos viitsii vähän laskea tätäkin väittämää auki, huomaa, että yrittäjän pitää olla vuosittain yhtämittaa sairaana (tapauksesta riippuen) n. 5-11 kk, jotta hän saisi korkeamman YEL-maksun takaisin parempina sairauspäivärahoina. Tähänkin systeemiin kuuluu leikkuri, jolla "ylisuuria sairauspäivärahoja kohtuullistetaan". Voisi olla parempi ajatus rakentaa yritykselle muutaman tuhannen euron rahasto yrittäjän sairastumista varten. Jos yrittäjä ei sairastukaan, rahat jäävät yrittäjälle itselleen.

Miten sitten työkyvyttömyys? Nuoren yrittäjän kannattaa hoitaa asia kuntoon erillisen vakuutuksen kautta. Yli 40-vuotiaan lakisääteiseen järjestelmään perustuva työkyvyttömyyseläke on käytännössä jo lähes kerrytetty.

Entäs sitten leskeneläke. Erään eläkeyhtiön kouluttaja kertoi minulle, että "leskeneläkkeen taloudellinen merkitys ei ole juuri muistoja kummempi".

Koko lakisääteinen eläkejärjestelmämme on tiensä päässä. 2000-luvun alussa muistaakseni Kari Puro kommentoi johtamansa eläkeuudistustyöryhmän eläkeuudistusta ja eläkemaksujen korotuspainetta tähän tapaan: "Eläkemaksuja ei tarvitse korottaa tulevaisuudessa kuin n. 32-34 %:n tasoon." Tämän suuruinen korotus tappaa Suomesta työnantajat, joten maksuja tuskin tullaan korottamaan noin paljon. Sen sijaan eläkkeitä tullaan leikkaamaan rajusti ja eläkeikää tullaan nostamaan reippaasti.

Tämä ei sitten ollut kehotus YEL-maksujen pudottamiseen. Kerroinpahan vain sen, minkä useimmat viranomaiset ovat unohtaneet kertoa.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

"Eläkeyhtiöt muistuttavat mielellään, että YEL-vakuutus antaa myös turvaa sairauden varalle ja sen vuoksi kannattaa YEL-työtuloa korottaa. Jos viitsii vähän laskea tätäkin väittämää auki, huomaa, että yrittäjän pitää olla vuosittain yhtämittaa sairaana (tapauksesta riippuen) n. 5-11 kk, jotta hän saisi korkeamman YEL-maksun takaisin parempina sairauspäivärahoina."

Tämän asia kiinnostaa ja tämänsuuntaisia asioita olen kuullut useasti aiemmin. Olisi hyvä nähdä parilla esimerkillä korkeampien YEL-maksujen vaikutus sairauspäivärahaan.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Osa "riippumattomien eläkevakuutusmyyjien", varsinkin skandia life tuotteiden myyntilaskelmista oli virheellisiä. Kuluja puuttui ja tuotto-odotukset yltiöoptimistisia.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tässä puhutaan tietenkin yel maksusta.

Mutta tuossa laskeskelin, että palkansaaja, jonka palkka on 16.10€/h maksaa tel maksuja n 1700+5600(työnantaja)= n.7300. Vuosipalkka on 30000 brutto. Alle keskitulon siis. Jos tällaista maksaa keskimäärin vuosittain 18-68v siitä tulee melkoinen summa. Arvio oli, että eläke tippuu elinaikakertoimen johdosta 40% palkasta. Maksut ja saamiset eivät taida tässäkään kohdata.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Olet oikeassa. Tuo suuntaa-antava laskuri tehtiin alunperin laskemaan palkansaajan eläkettä, mutta lasku on käytännössä sama. Sekä yrittäjät, että palkansaajat joutuvat pakkosäästämään tuottamattomaan järjestelmään.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Ensinnäkin, harva maksaa näin pitkältä ajalta eläkemaksuja.
Toiseksi, eläkejärjestelmästä on hoidettu muitakin kuin vanhuuseläkkeitä, kuten työttömyys, osa-aikaeläkkeitä, työkyvyttömyys sekä leskeneläkkeitä ja perhe-eläkkeitä.
Kolmanneksi, nyt eläkkeellä olevien maksuja ei juurikaan rahastoitu.

Käyttäjän MarkoMjlnirParkkola kuva
Marko Parkkola

En jaksa enää näihin poliittisiin höpötyksiin puuttua, mutta tämä vaikuttaa sen verran turvalliselta aiheelta, että voisin kirjoittaa seuraavan.

Suomalainen äänestäjä on -tun tyhmä. Keskustan ja Matti Vanhasen hallituskausilla tehtiin paljon pahaa, kunnes Matti joutui poistumaan pelistä lautakasan/polvileikkauksen vuoksi. Sen jälkeen keskusta istui oppositiossa huutelemassa populistisesti yhden kauden ja nyt keskusta on hallituksessa jälleen ja Juha Sipilä on pääministeri.

Vielä konkreettisemmin. Paula Lehtomäki ajoi paskalain läpi. Juha Sipilä tienasi sillä mijoonia. Nyt Juha Sipilä on pääministeri ja Paula Lehtomäki valittiin Juha Sipilän valtiosihteeriksi. Quid pro quo.

Syytän suomalaista äänestäjää, enkä ihmettele yhtään ettei asiat muutu miksikään.

Reino Jalas

“Mikäli yrittäjä saisi tuon 500e kuukaudessa itselleen ja saisi säästöilleen
realistista 5% reaalikorkoa 40 vuoden ajan, yrittäjälle kertyisi 1,2 miljoonan
euron pesämuna eläkkeitä varten. Tämä riittäisi nykyrahassa 5200 euron
eläkkeeseen 20 vuoden ajan. Tämän voi laskea kirjoituksen lopussa
olevalla suuntaa-antavalla laskurilla.”

Vuosittain syntyy noin 60.000 lasta. Esimerkiksi v. 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 19.475 henkeä.
Karkein lukemin voi siis sanoa että 1/3 osa jokaisesta ikäluokasta ei pääse lähellekään tuota laskelmasi edellyttämää 40 vuoden työssäoloaikaa.

Saatko yllä olevaa laskelmaasi täydennettyä jonkinlaisella ratkaisulla tältä osin? Onko vapailta markkinoilta saatavana vaikka jonkinlaisen vakuutus, joka pystyisi kattamaan nuo 33% ennenaikaiset sairaseläköitymiset?

Jos tällainen täydennyslaskelma tai muu keino hoitaa em. asia löytyy, niin silloinhan tuo vaihtoehtoinen sijoitusehdotuksesi alkaa olla hyvinkin kiinnostava.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Vakuutusyhtiöt tarjoavat erilaisia työkyvyttömyysvakuutuksia. Näiden hinnat riippuvat paljon vakuutettavan iästä ja vakuutettavan summan suuruudesta. Järkevän vakuutuksen saanee parilla sadalla eurolla vuodessa.

Tässä jutussa käytin tuota eheää 40 vuoden työuraa helppoussyistä, vaikka keskimäärin työuran pituus on 33 vuottta. Työuran katkonaisuus vaikuttaa myös kertyneeseen YEL/TyEL-eläkkeeseen, joten vertailu Suomen eläkejärjestelmään on silti reilu.

Reino Jalas

Siis vaikkapa joku tällainen vakuutus, loppuelämän turvaksi nelikymopiselle sairastuneelle:

    Työkyvyttömyysvakuutus pähkinänkuoressa
  • Kertakorvaus pysyvästä työkyvyttömyydestä maksetaan, kun työkyvyttömyys on kestänyt vähintään vuoden ja osoitettu lopulliseksi.
  • Suosittelemme korvausmääräksi vähintään 1–2 vuoden tuloja vastaavaa summaa, jolloin korvaus kattaa työkyvyttömyydestä aiheutuneita ansionmenetyksiä ja antaa mahdollisuuden maksaa lainaa pois.
    http://www.lahitapiola.fi/henkilo/vakuutukset-ja-e...

Tuolla vakuutuksella saisi siis 1-2 ekaa vuotta hoidettua.

Mutta sitten pitäisi jotenkin vielä potkutella itsensä ja perheensä kanssa 30 vuotta lisää. Millä rahalla se aika eletään?

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #26

Tuo 1-2 vuoden ansioita vastaava summa kuulostaa kyllä omaankin korvaani vähän pieneltä, mutta se onkin minimi, mitä tuossa suositellaan. En ole vakuutusneuvoja, mutta olen täysin varma, että kukin saa vakuutettua juuri niin suuret tulot kuin haluaa. Kunkin kannattaa miettiä sopiva summa omalle kohdalleen sopivaksi. Laskelmissa kannattaa ottaa huomioon ainakin oma ammatti ja sosiaaliturva.

Reino Jalas Vastaus kommenttiin #28

"En ole vakuutusneuvoja, mutta olen täysin varma,
että kukin saa vakuutettua juuri niin suuret tulot
kuin haluaa."

Kaupallisesta vakuutusyhtiöstä otettava vakuutus pitää olla sellainen, että se kattaa omaan sairastumishetken palkkaan 60% osalta, ja elinkustannusindeksiin sidotulla korvauksella mahdollisen työkyvyttömyyden tästä päivästä kuuolemaan saakka.

Kun tuollaisen vakuutuksen ottaa, niin sen vuosimaksu on niin korkea että se syö koko eläkesijoituksen laskelmaltasi pohjan pois. Kokonaiskustannukset nousevat aivan samoiksi, ja voivat ylittääkin sen, koska on kaupallisesta, voittoa tavoittelevasta toimijasta kyse.

Toisaalta kun 30% verran joka ikäluokasta joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, niin se on sen verran suuri osuus, että pakosti olisi jokin vakuutus riskien hallitsemiseksi oltava.

---
Mikäli joku kykenee neuvottelemaan vakuutusyhtiöiden kanssa sopivan hintaisen edullisen sairauseläkevakuutuspaketn, niin silloinhan taivaat aukeaisi. Joka toinen suomalainen alkaisi varmistella vanhuutensa toimeentuloa tuon sinun Excel-laskelmasi pohjalta.

Enää puuttuu tällainen täydennetty Excel-laskelma.

Esa Pellinen

Henkivakutusyhtiöt myöntävät vakuutuksia pysyvän työkyvyttömyyden varalta. Vakuutuksen hintaan vaikuttaa ikä. Vakuutus myönnetään vain riittävän terveille. YELin vuositulon korotukseen sen sijaan ei terveys vaikuta. 200€ vuosihinnalla saa 30 vuotiaalle 100.000€ verottoman kertakorvauksen pysyvästä työkyvyttömyydestä, 54-vuotiaalle sama maksaa n. 4000€. Vanhemmalle summa riittää paremmin ja se on helpompi saada.

Reino Jalas

"200€ vuosihinnalla saa 30 vuotiaalle 100.000€
verottoman kertakorvauksen pysyvästä työkyvyttömyydestä, "

Tuollainen 100k on ihan oikeasti leikkikalurahaa perheelliselle kolmekymppiselle ja nelikymppisellekin.

Jonkinlaisena lisävakuutuksena tuollaisessa voisi olla mieltä. Mutta sen ohella olisi oltava jonkun tasoinen TyElL / YEL vakuutus taustalla kuitenkin.

Esa Pellinen Vastaus kommenttiin #31

Olen täysin samaa mieltä. Kolmekymppiselle summan tulisi olla moninkertainen. Viisikymppiselle summa riittää loppuelämäksi paremmin. Iso summa vaatii yleensä jonkinlaisia tuloja ja se saattaa joskus olla myönnön esteenä.

Soila Salonen

Palkansaajillahan on sama tilanne. Jokaisen palkasta viedään ja on viety 1960-luvulta alkaen TaEL, ja silti poliitikot vikisevät, että eläkkeiden kulut ovat liian suuret. Sopii miettiä, kenen taskuun ne eläkkeet oikein menevät, ettei vain yritysten hallitusten optioihin ja johtajien eropaketteihin? Näyttää siltä, että kukaan tässä maassa ei tule tulevina vuosina saamaan eläkettä, vaikka on itse maksanut eläkkeensä. Samoin on yksityisen eläkevakuutuksen kanssa. Maksat lähdeveron (tällä hetkellä 30 %), kun nostat itse säästämäsi eläkevakuutuksen käyttöösi.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

90 luvulle asti eläkemaksut meni silloisille eläkeläisille.
Vapaaehtoisissa eläkkeissä olet vähentänyt maksut verotuksessa ja kyseessä on siis verotuksen siirto.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"mää, mää, mää, mää - ja vähän lisää mulle!!"

Siinä kait se blogin sisältö.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Jouko haluaa vaan itselleen enemmän. Siksi sekin nillittää.

Osmo Kalmari

Exel-taulukkosi on selkeä mutta pitäisi kai huomioida sen vaikutus omassa/ yrityksen verotuksessa. Koska YEL-maksu yrittäjälle on lakisääteinen pakko niin kirjoituksesi antoi ajatuksen siihen että maksaisi minimi YEL-maksua ja erotuksen tarvitsemastaan tulevasta eläkkeestään sijoittaisi parhaalla mahdollisella tavalla.
Sen sijään lisäeläkkeitä en suosittele kenellekään! Siitä hyötyvät vain
niiden agressiiviset myyjät kun YEL-vakuutusten tekemisistä palkkio on
vähäinen. Lisäksi lisäeläkkeen ehtoja muutetaan nykyisin takautuvasti
ja tulevat eläkeläiset saavat nämä lisäeläkerahat mahdollisesti vasta 90-vuotiaana!

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Ymmärsit oikein kirjoituksen tarkoituksen! Mielestäni YEL-maksuja kannattaa maksaa mahdollisimman vähän, ja sijoittaa rahat sellaiseen kohteeseen, joka tuottaa kullekin yrittäjälle parhaan tuoton. Joillekin se voi olla suurempi palkka, joillekin yritystoiminnassa tarvittavat välineet ja joillekin esimerkiksi osakesijoitukset.

Tämä on kuitenkin henkilökohtainen mielipiteeni, eikä sitä kannata välttämättä noudattaa. Kannustan kaikkia laskemaan YELin todelliset vaikutukset omaan taloudenhoitoonsa itse!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kannattaa muistaa, että kenenkään eläke ei ole "itselle sääsettyä rahaa", vaan joka hetki eläkettä maksavat ne, jotka ovat sillä hetkellä "työssä" (mitä se sitten tarkoittaakin), ja nauttivat ne, jotka samalla hetkellä ovat eläkkeellä. Riippumatta siitä, onko yrittäjä, duunari tai jotain muuta.

"Huijausta" on siis nimenomaan väite, että eläke olisi itselle säästettyä rahaa. Jos olisi, se kuuluisi perikunnalle, jos sitä ei ole kokonaan "käytetty", kun aika jättää.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Jos olisi mahdollista hoitaa esimerkiksi säästämällä oman eläkkeensä, niin silloin se olisi nimenomaan itselle säästetttyä rahaa, jonka saisi perikunta.
Bloggaajan kirjoitus osoittaa miten huonosti yrittäjät ovat nämä asiat hoitaneet. Tarkoitan siis edunvalvonnan suhteen. Taitaa olla eri ammattiryhmistä, yrittäjien edunvalvonta esimerkiksi eläkkeiden suhteen huonoiten hoidettu.

Jaana Pettersson

Itse sairastuttuani "nuorena" parantumattomaan ja etenevään sairauteen sanoisin -vaarallista puhetta ainakin pienyrittäjälle. Mikään (tuntemani) vakuutus ei pysty korvaamaan lyhyeksi jäänyttä työuraa - jos sitä ei sitten ota jo parikymppisenä ja terveenä?

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Juuri näin. Tässä tulee hyvin esiin yel vakuutuksellinen ominaisuus. Nuori saa jo lyhyen oikealla tasolla olevan yel vakuutuksen ansiosta loppuelämäksi jonkinlaisen turvan. Aloittajan ratkaisussa loppuelämän säästö parin vuoden jälkeen reilu kymppitonni.

Timo Väänänen

Yrittäjien edunvalvontaa ei käytännössä ole. Varsinkaan mikroyrittäjien... Jos menee huonosti niin vaihtoehtona on vain konkurssi jotta yrittäjä saa edes jostain jotain. Ensin tietysti pitää menettää kaikki että sossu maksaa silllä yrittäjä sossussa ja kelassa on melkoinen loinen, edunsyöjä, pahempi kuin mamu. YEL on pk-yrittäjälle on taakka joka ei kannata, säästötili järkevämpi, jää se turha paperinpyöritys ja päätöksien odottelu pois.

Itse kohta 20 v. yrittäjänä olleena suosittelen kyllä mikro/pk-yrittäjyyttä, enimmäkseen mukavaa ja hillookin tulee jos yksin jaksat/pystyt tekeen mahdollisimman paljon mutta sit hauskuus yleensä loppuu kun ruvetaan palkkaamaan työntekijöitä isommassa määrin tai sairastut. Näistä ei paljoa puhuta mediassa ja syykin lienee selvä. Suomi Oy:n kateelliset kanssatyöntekijät jotkä eivät näitä asioita ymmärrä vaan leimaavat meidät kaikki "riistäjiksi" ja muuten vain oman edun tavoittelijoiksi. Osa meistä sellaisia saatta ollakkin mutta yleistys toimii myös toisinpäin jos sille linjalle haluaa...

Itse kaipaisin tänne vain hieman positiivisempaa asennetta niin yrittäjille kuin työntekijöille. Nyt täällä mennään pakokauhun vallassa hampaat irvessä ja yritetään saada kauppaa ja loppujen lopuksi kukaan ei uskalla tehdä mitään. Tietysti tämä on vaikeaa aikaa mutta ei se nillittämällä joka asiasta parane, vähän tarvis töitäkin tehdä ja itsekunkin peiliin katsoa.

Ps. anteeksi että elän, en tee sitä toiste.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Mietin muutamia kysymyksiä ja huomioita koskien laskelmia.
* YEL-maksut maksaa yritys, ei yrittäjä. Mikäli yrittäjä maksaisi YEL-maksun, niin siitä tulee ottaa pois sivukulut ja verot. Riippuen tapauksesta käteen jäisi näiden jälkeen vain puolet tai vain kolmannes sijoitettavaksi. Näin ollen yrittäjän itsensä sijoittama 500 euroa onkin 250 euroa tai vain 150 euroa.
* Mistä kohteesta saa viiden prosentin koron? Pörssin keskimääräinen osinkotuotto on noin 3 prosenttia - tosin osakkeen arvonnousun huomioon ottaen tuotto on 6-9 prosenttia.
* Koroista/osingoista tulee maksaa osinkovero. Se vähentää tuottoa.
* Laskelmissa tulisi ottaa huomioon sekä pörssiosakkeen arvonnousu että nouseva osinko - jos siis korko/tuotto tulee pörssistä.
* Pitkän ajan inflaatio on pikemminkin kahden kuin yhden prosentin tienoilla.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Nämä ovat relevantteja huomioita. Kattavammassa laskelmassa pitäisi ottaa verotus huomioon. Toisaalta, jos yrittäjä kasvattaa yrityksensä nettovarallisuutta ostamalla tuottavia asioita YEL-maksujen maksamisen sijaan, hän saa myös palkansaajaa keveämmän verotuksen osinkojen myötä.

Laskelma, jossa vertaillaan nettovarallisuuttaan kerryttävän ja "oikeankokoisia" YEL-maksuja maksavan pienyrittäjän tuloja / eläketasoa olisi mielenkiintoinen.

Noin 5% reaalituotto on maltillinen arvio juurikin osakkeiden tuotosta. Laskuriin voi vaihtaa tuottoprosentin, palkkojen nousun ja inflaation haluamakseen, mutta kirjoitukseni sanomaa se ei järisyttävästi muuta. Pessimistisempi laskelma 2% inflaatiolla, 2% palkan/työtulon nousulla ja 6% nimellisellä tuotolla (n. 4% reaalituotto) päästään edelleen 3200e/kk eläkkeeseen.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Siis Talouselämän ap. juttu: ymmärtääkseni kyse ei siis ole näistä yksityishenkilönä tehtävistä vapaaehtoisesta eläkesäästösopimuksista, vaan yrittäjän eläkemaksuista, siis niistä jotka palkansaajien tilinauhasta menevät "normaalisti"? Jos näin on, termi "eläkesäästäminen" on monitulkintainen. Ja säikähdin jo, että taas näihin vapaaehtoisiin eläkesäästöihin on tulossa huononnuksia.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

TE:n jutun otsikko viittaa tosiaan siihen, että yrittäjän ei kannata tinkiä vakuutusmaksuja maksaessaan. Eikä eläkesäästämiseen millään lailla.

Kun puhujana on vakuutusyhtiö, niin otsikkokin sen mukainen. Aika erikoista tehdä juttu pelkästään Ilmarisen antamaan "infoon" perustuen. Tää on nykyaikaa.

Kalle Ahokas

Se on vaan niin ettei auutokaan ole kuljetusyrittäjälle järki hankinta jos sitä tarkastellaan jälleenmyynti arvon mukaan, mutta saattaa olla, että tilanne muuttuu kun saadut tuotot otetaan huomioon. Sama homma on Yellin osalta. Eläkettä se kerryttää saman verran kun tyel eli molemmat tosi huonosti. Tilanne muuttuu kuitenkin jos tulee työkyvyttömyys eläke tilanne ja Yelli on ollu minimi niin tämän nuoren Kähärän muutama sijoitettu tonni ei paljon lämmitä kun jonku pitäs sonnat pestä housusta. Ei kannattaisi ottaa noin voimakkaasti kantaa jos ei ymmärrä asiasta kun yhden puolen... Olen muuten yrittäjä en vakuutusedustaja.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Kirjoitukseni sisältö on rajattu, mutta työkyvyttömyyden ottaminen huomioon ei merkittävästi muuta laskelmaa. Työkyvyttömyyden varalta ei ole mitään järkeä maksaa useita tuhansia euroja vuodessa. Tämä on jäätävää ylivakuuttamista.

Jos olisin yrittäjä, maksaisin minimi YEL-maksut ja ottaisin erillisen työkyvyttömyysvakuutuksen (pari sataa vuodessa), jonka irtisanoisin siinä vaiheessa, kun varallisuutta on riittävästi.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Tuo on ihan oikea strategia jos pitää suomen julkisen sektorin minimiturvaa riittävänä itselleen. Joidenkin mielestä se on nykyisin liiankin houkutteleva?

Mikko Anttila

Anteeksi jo etukäteen kaikille soutajille ja huopaajille kommenteissa, en lukenut kuin pintaa raapaisten: Kaikki te pilkunviilaajat missasitte sen ison kuvan. Ja sama valitettavasti koskee myös palkansaajaa (minua). En ole enää vuosiin luottanut siihen että tulen "65 vuotiaana" saamaan työeläkeotteessa mainitun ja kenties siitä johdetun lopputuloksen tililleni. Toivottavasti mahdollisimman moni on kanssani eri mieltä ja jatkaa kulutustaan, jotta talous jatkaa kasvuaan. Kiitos.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Palkansaajankin on järkevintä kerryttää varallisuutta, sillä eläkesaatavat ovat poliitikkojen ja työmarkkinapomojen armoilla. Hyvä taloudenhoito ja pahan päivän varalle varautuminen kannattaa, vaikka eläkelupaukset pystyttäisiin täyttämään.

Kalle Ahokas

Edelleenkin Kähärä selvitä taustat ennen paaluttamista. Sinulla ei ilmeisestikkään ole mitään käsitystä miten eroaa työkyvyttömyys ja työkyvyttömyys eläke. Ilmota toki julkisesti paikka jos sinulla sellainen on josta saat turvan työkyvyttömyyseläkkeeseen paljon edullisemmin kun mitä eläkevakuutuksen kautta sen saa. Suurin riski on mielestäni varsinkin teillä nuorilla siinä jos joudutte sairastumisen takia työkyvyttömäksi pidemmäksi aikaa = yli vuodeksi. Sinun tyylisiin paaluttajiin törmää tuon tuostakin, mutta ei teillä tuohon riskiin sitten ratkaisua löydykkään kun sitä tenttaa.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Hohhoijaa. Tähän kysymykseen olen vastannut jo kaksi kertaa aiemmin tässä ketjussa. Nuorena yrittäjänä kannattanee ottaa erillinen työkyvyttömyysvakuutus.

Kalle Ahokas

Oletko perillä minkä aikaa noista vakuutuksista saat korvausta? Et todellakaan, kun vertaat ko. Vakuutuksia työkyvyttömyys eläkkeeseen. Kuten aikaisemmin jo totesin olet tämän asian suhteen totaalisesti kuutamolla. Sen verran vielä voin lisätä sinulle tietoutta, että jos esim. sairauden laatu oikeuttaisi työkyvyttömyyseläkkeeseen se ei tarkoita automaattisesti sitä, että saisit korvausta mahdollisesta pysyvän työkyvyttmyyden vakuutuksesta. Ei muuta kun otat pakkia neovojesi kanssa, vaikka se niin kallista onki =D (valitettavasti meillä ei ole vaihtoehtoisia tuotteita ko. tapauksien osalle) ps. Yrittäjän tapaturmavakuutukselle ei myöskään ole kilpailevaa tuotetta ja myös se on "sika" kallis.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Todennäköisyys työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiselle uran alkuvaiheessa on pieni. Tällöin täytyy hyväksyä joko riski pienemmästä tulotasosta työkyvyttömyyden kohdatessa tai hirveä rahallinen tappio. Hirveä rahallinen tappio on YEL-maksuja maksaessa varma, siinä missä alempi tulotaso eläkkeellä on epätodennäköinen, sillä todennäköisyys työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen uran alkuvaiheessa on pieni. Suomen sosiaaliturva ja parinsadantuhannen euron kertakorvaus riittäisivät ainakin itselleni epätodennäköisen skenaarion tulotasoksi, sillä se riittää toimeentuloon.

Tällöin kannattaa olla maksamatta YEL-maksuja, jos käyttää rahaa rationaalisesti. Jos hyvinvoinnin sijaan maksimoi epätodennäköisten skenaarioiden tuloja, kannattaa maksaa YEL-maksuja. Itse maksimoin odotusarvoisia tuloja.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Joka päivä jää keskimäärin kymmenen alle 35-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeelle. Huomattavasti suurempi määrä on työkyvyttömiä. Tietenkin jos omasta mielestä takuueläke on itselle riittävän suuri loppuelämäksi, silloin kannattaa jättää kaikki vakuutukset ottamatta. Suomen yrittäjien sivuston mukaan yrittäjät tienaa keskimäärin yli 40.000 euroa, joten voihan se olla järkytys jos pitääkin tulla n. 700 euron kuukausituloilla toimeen.
Yel maksu on ansiotuloista vähennyskelpoinen, josta verohyöty on jopa puolet maksusta.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Olen toistuvasti maininnut, että suosittelen työkyvyttömyysvakuutuksen ottamista. Kannattaa lukea kommenttikentästä kommentteja, ennenkuin toistaa samoja asioita, joihin on jo vastattu useaan otteeseen.

Käyttäjän JapeSinisalo kuva
Jape Sinisalo

Maksoin aina minimillä YEL:iä ja sijoitin yksityiseen eläkevakuutukseen. Niistä taitaa olla melkein yhtä paljon jäljellä kuin maksoin, kun 2008 lähti 70% kankkulan kaivoon. Onneksi olen nykyään päässyt yrittämisen ikeestä pois.

Muutenkaan ei missään nimessä kannata olla yrittäjä, jos ei ole aivan pakko ostaa kalustoa yms. Laskutuspalveluilla kuten eezyllä saa työntekijän sosiaalietuudet sentään, vaikka ei se nyt ihan palkkatyötä vastaakaan.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Olet ehkä niin nuori ettet muista että silloin Lehman brothers meni nuri ja moni velaksi pörssiin yms. paikkoihin sijoittaneet joutuivat realisoimaan salkkunsa.
Amerikassa se aiheutti eläkeläisten säästöjen häviämisen, mutta ehkä heitä lohduttaa että viimeisen 150 vuoden aikana pörssi on tuottanut enemmän valtiolainat.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #75

Kyllä minä Lehman Brothersin ja seuranneen pörssidipin muistan. Tämä ei vain ole mikään kovin hyvä vasta-argumentti kirjoitukselleni, sillä kurssit ovat jo vuoden 2008 lukemia korkeammalla. Pitkäjänteisen sijoittamisen kannalta edes vuoden 2008 romahdus ei ole mitenkään erityisen huolestuttava ilmiö. Koko omaisuudella riskivivuttaminen ei tietysti vastaa käsitystäni pitkäjänteisestä kannattavasta sijoittamisesta.

Toki vanhana kannattaa vähentää salkun riskiä, eikä enää 60 vuotiaana kannata pitää suurta osuutta omaisuudesta osakkeissa, ellei omaisuus kokonaisuudessaan kestä pörssikyykkyä.

Jouko Kuisma

Olen seurannut yrittäjien suhtautumisesta YEL-maksuihin siitä asti kun laki on ollut voimassa. Aina maksut ovat kohdanneet vastarintaa, toki ne tuntuvat konkreettisen korkeilta, kun yrittäjä maksaa laskun sellaisenaan, kun työntekijät näkevät vain oman pienen osuutensa. Ja aina on ollut viisaita neuvojia, jotka kertovat, että "kun maksat 500 euroa kuussa 40 vuoden ajan johonkin muuhun sijoituskohteeseen, saat takaisin monin verroin sen mitä YEL-vakuutuksesta". En ole nähnyt onnistuneita käytännön esimerkkejä omista sijoituksista, epäonnistuneita kyllä. Olisi luullut, että sairauspäivärahan sitominen YEL-vakuutuksen työtuloon olisi saanut ajattelemaan, mutta ei.

Meille teki aikanaan laatoitus- ja muuraustöitä kaveri, joka huhki pitkiä päiviä monella työmaalla, maksoi minimitason YEL-eläkettä ja sanoi "sijoittavansa" ansionsa hyviin kohteisiin. Sitten häntä ei ilmestynytkään työmaalle - oli saanut 49-vuotiaana sydänkohtauksen eikä pystynyt koskaan palaamaan työhön. Eipä niitä sijoituksia ollut paljon kertynyt. Ensin 300 päivää minimitason sairauspäivärahalla, siitä eteenpäin loppuikä minimitason työkyvyttömyyseläkkeellä yksiön sohvalla istuskellen.

Vaimoni on päinvastainen esimerkki. Hän otti heti yrittäjäuransa alussa korkeaan työtuloon perustuvan YEL-vakuutuksen. Totta kai maksutkin olivat suuria, mutta verottaja osallistui niihin. Aika pian hän täydensi eläketurvaansa maksimiverovähennysten piiriin mahtuvilla lisäeläkevakuutuksilla, joista toinen maksaa hänelle kohtuullisen hyvää eläketuloa ikävuosilta 58-65 ja toinen ikävuosilta 62-65. Nykyäänhän noita vakuutuksia ei enää saa.

Sitten vaimo sairastui ja joutui lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle 49-vuotiaana, ihan niin kuin tuo muurari. Ensin 300 päivää hyvää sairauspäivärahaa, sitten hyvä työkyvyttömyyseläke tuon korkean työtulon perusteella, jonkin ajan kuluttua lisätuloa lisäeläkevakuutuksista, jotka ovat olleet osakerahastoihin sidottuja ja tuottaneet selvästi maksujaan enemmän. Mukana lisäeläkevakuutuksissa on omaisten turvana myös rahastojen arvon suuruinen kuolemantapauskorvaus. Tuskinpa olisimme itse sijoittamalla päässeet vastaaviin tuloksiin.

Keskustelussa esiintynyt työkyvyttömyysvakuutus on ihan eri juttu ja tuottaa enimmillään kahden vuoden turvan tai kertakorvauksen. Ei vakuutusyhtiö sellaistakaan vakuutusta omaksi tappiokseen myy, kyllä siinä on tarkka laskenta taustalla.

Yrittäjät, jos haluatte varman turvan sekä eläkeaikanne että sitä mahdollisesti edeltävän sairauden ja työkyvyttömyyden varalta, rakentakaa YEL-vakuutuksenne hyvän työtulon pohjalle. Voitte ennakkoon selvittää, millaista eläkettä ja millaista sairauspäivärahaa mistäkin työtulosta tulee, eikä tarvitse stressata siitä, onnistuvatko omat sijoitukset. Voivathan ne toki onnistuakin, mutta hyvin usein ei.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Eihän tämä homma tietysti toimi, jos ei oikeasti sitten säästä niihin vaihtoehtoisiin kohteisiin. Itse tiedän yrittäjiä, jotka säästävät itselleen muihin kohteisiin YELin sijaan. Lisäksi sain tällaisen kertomuksen sähköpostiini (sain myös luvan kertomuksen käyttöön):

"Perustin vuonna 2000 yrityksen ja ensimmäisen puole vuoden makselin YEL-vakuutusta. Summaa en muista mutta suuri oli koska hätäännyin ja soitin YEL-vakuutuksen piiriin ja kerroin heille, ettei minulle jää muuta käteen kuin työnilo! Aikamme keskusteltua YEL-vakuutus palautti minulle koko puolen vuoden maksetun summan se oli tuhansia markkoja.

Ensimmäiseksi puoleksi vuodeksi sain starttirahaa ja finnveran lainaa.

Ostin velkapääomalla liikehuoneiston ja laskin että tämä on parempi eläke kuin YEL-vakuutus.

Jossakin vaiheessa maksoin uudestaan YEL-vakuutusta ehkä noin -6 vuotta pienellä minimi summalla.

Kelasta otin selville paljonko saan kansaneläkettä 65 vuotiaana + YEL + valtion ja kunnan työeläkettä. Lopulta totesin ihan suotta maksan YEL-eläkettä. Jos saan YEL-eläkettä 1000 euroa /kk se pienentää kansaneläkkeen. Eli yks yhteen menee.

Nyt saan työeläkettä + YEL- ja 65 vuotta täytettyä kansaneläkettä. Jos olisin maksanut 16 vuotta YEL:ä Eläkkeeni ei olisi yhtään suurempi.

Laskin kaiken liikehuoneistoni varaan. Vuonna 2000 korot oli korkealla ja niistä sai vähennyksen. Myin liikehuoneiston puolitoista vuotta sitten."

Jouko Kuisma

Esimerkkejä on suuntaan ja toiseen. Minun tätini laski, että ostamalla pienestä liiketalosta huoneiston, jossa hänen yrityksensä toimi, hän voi säästää vanhojen päivien varalle ja jättää yrittäjäeläkkeen vähemmälle huomiolle. Sitten paikkakunnalle rakennettiin uusi suuri asuinalue ja sinne uusi liikekeskus, eikä tuo vanha enää kiinnostanutkaan ketään. Täti on yrittänyt myydä huoneistoa yli 10 vuotta pitäen aina välillä vuokralaista, pari kertaa vuokria on pitänyt periä ulosottoteitse. Vuokratuotoissa ei ole ollut kehumista, osan ajasta huoneisto on ollut tyhjänäkin.

YEL-vakuutuksen kanssa ei koskaan tule yllätyksiä. Siitä saa varmasti eläkettä sen verran kuin on alun perin suunnitellutkin. Harvemmin muuten kuulee nykyisin TEL- ja YEL-eläkkeiden aikana jonkun puhuvan kansaneläkkeestä, niin kuin tuo siteeraamasi yrittäjä.

Käyttäjän ritvalehtonen kuva
Ritva Lehtonen

Mutta eihän palkansaajankaan saa enempää, vaikka hänkin maksaa yhdessä työnantajansa kanssa samassa suhteessa. Näitä rahoja on sijoitettu pörssiin tuottamaan,. mutta tuotot ei tule maksajille. Näin kansaa huijataan ja lisää vaaditaan. Olen myös itse laskenut sanoin tuon eläketuoton, vaikka sijoittaa rahan sukanvarteen, kuukausittain taitaa sittenkin saada enemmän kuin eläkekassan kautta. Ei ole ihme, jos kansa on pettynyt, kun aina vaan lypsetään lisää.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Sukanvarresta ei ole apua jos työkyvyttömyys tulee jo nuorena. Paitsi jos takuueläke ja toimeentulotuki on käsitys itselle riittävästä tasosta.

Riku Pennanen

Itse haluan maksaa kunnollisia YEL maksuja. Tätä kautta saan hyvän eläketurvan elämäni ajaksi joka pitää huolta perustoimeentulosta erilaisissa elämäntilanteissa, kuten isyyspäivärahat, sairastuminen ja ikääntyminen/vanhuuseläke. Tämä on verovähennettävä kustannus, josta tulen hyötymään vaikka en sairastuisi työuran aikana. Tämän lisäksi minulla on vapaaehtoinen työkyvyttömyysvakuutus, joka korvaa päivärahaa sairastumis-, tai tapaturmatilantessa. Tämän avulla voin varmistaa sellaisen toimeentulon, että saan elätettyä perheen kunnolla, maksettua kaikki omat ja yrityksen kulut kriisitilanteessa ja palaamaan takaisin yritystoiminnan pariin kun olen taas terve. Tämä täydentää tuota perustoimeentuloa mikä tulee eläkejärjestelmän kautta. Tämän lisäksi tietysti teen myös investointeja asuntoihin ja yrityksiin. Tämän avulla voin ottaa enemmän vastuuta taloudellisesta tulevaisuudestani ja täten parantaa entistä enemmän omaa henkilöturvaani. Mielestäni yksinään yksi näistä keinoista ei riitä, vaan otan kaikki. Tottumuskysymys. Suurin osa menestyneistä yrittäjistä ketä tunnen, maksaa kunnolla eläkemaksuja ja keskittyy olennaiseen. Ne ketkä valittavat eläkejärjestelmästä ja väittää hoitavansa asian toisella tavalla, on kokemukseni mukaan niitä punaposkisia kavereita, ketkä pyörii kuuskymppisenä eläkeyhtiön aulassa ja etsii eläkkeitään niitä löytämättä. Aina piti aloittaa säästäminen, mutta sitä siirrettiin aina eteenpäin... YEL on suurimalle osalle ihmisistä todella tärkeä kokonaisuus. Suurin osa kansalaisista on sen verran vastuuttomia, että minimi YEL saattaa tarjota todella karun tulevaisuuden. Käytännössä ihmisolento ei pysty keskimäärin ylläpitämään tämän blogin teoriaa.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

"Suurin osa kansalaisista on sen verran vastuuttomia, että minimi YEL saattaa tarjota todella karun tulevaisuuden."

En ole tästä erityisesti eri mieltä. Suurin osa ihmisistä ei osaa hoitaa talouttaan. Mutta niille, jotka osaavat, YEL on yleensä huono sijoitus.

Taloudenhoito ei toki ole vaikeaa, ja kaikki joilla on motivaatiota opetella, oppivat kyllä varmasti.

Harri Heikkilä

No eiköhän sama asia koske kaikkia eläkkeitä, tätä kutsutaan sukupolviongelmaksi. Aikansa "käytännönläheiset liberaalit" maksoivat liian pientä eläkemaksua, ehkä jopa kiersivät sitäkin.

Harri Mämmelä

hyvä ystäväni on yksityis yrittäjä ja loukkasi selkänsä. joutui useaan selkäleikkaukseen. no pajan ovi piti laittaa kiinni kun ei kukaan tehnyt töitö sen puolesta. kyllä se oli iloinen että oli maksanut enemmän kuin minimin. nautti sitten vähän pitempään kohtuu hyvää päivärahaa että vihdoin pystyi aloittamaan hommat uudestaan... eikö talon palovakuutuskin ole hukkaan heitettyä rahaa siihen asti kun se talo palaa?

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Kommenttiosiossa on mainittu työkyvyttömyysvakuutukset useita kertoja.

Tomi Ojala

Kirjoituksesi on tarkoituksella harhaanjohtava. Täytyy muistaa, että YEL-maksutuloista maksetaan myös yrittäjien työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspäivärahat. En sano sitä, etteikö itse ylimääräisen rahan sijoittamalla pääse luultavasti paremmille eläketuloille, mutta korttitalo kaatuukin, mikäli sattuu jotain ennen kuin se eläkeraha on kerätty. Kukas sen työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneen 25-vuotiaan yrittäjän sairaseläkkeen maksaa seuraavat 60 vuotta? Jokainen yrittäjä voi kuitenkin valita YEL-työtulonsa itse ja halutessaan voi maksaa minimityötulolla, jolloin vuosimaksu on 1700 euron korvilla, joka on verovähennyskelpoinen kulu yritykselle. Ei pitäisi päätä huimata. Moni palkansaajakin varmaan mielellään ottaisi isomman palkan käteen ja jättäisi eläkemaksut maksamatta, mutta työntekijöillä sitä mahdollisuutta ei ole.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Kommenttiosiossa on mainittu työkyvyttömyysvakuutukset useita kertoja.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Toki, mutta ne eivät anna kuin lyhytaikaista turvaa. Niistä ei ole myöskään turvaa perhevapaiden aikana.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #86

Varmin tie taloudelliseen katastrofiin tässä asiassa on ylivakuuttaa itsensä yrittämällä maksimoida elintaso epätodennäköisessä skenaariossa.

Järkevintä on varautua todennäköisimpään skenaarioon, eli työkykyisyyteen, sekä huomioida epätodennäköinen tilanne työkyvyttömyysvakuutuksella.

Sari Hallikainen

Yrittäjänä maksan minimiä yel maksua ja joka kuukausi laitan 500-800 euroa säästötilille ja vapaaehtoisia vakuutuksia on vaikka minkä varalle..ja se vasta on väärin että jos sairastut tai jäät äitiys/ tai isyyslomalle niin siinä katsotaan sitä mitä maksat vuoteen yel tuloa itsellesi en oikein ymmärrä miksi ei katsota tuloja mistä maksaa veroa. Mutta jos saat ylinopeus sakot niin silloin ei katsota yel työtuloa vaan verotettavaa tuloa sitä en oikein ymmärrä. Voisiko joku tehdä tästä kansalaisaloitteen että sairauspäivärahassa, äitiys/isyyslomassa..yms mitä näitä nyt onkaan.. huomioitaisiin verotettava tulo.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Se ei olisi yrittäjän kannalta välttämättä hyvä juttu. Kun tekee ison investoinnin ja on suuret poistot, niin verotettava tulo jää pieneksi.

Mutta sinullahan on ne 500 - 800 euroa kuukaudessa säästetyt rahat juuri näihin vanhempainvapaisiin, joten ongelmelmaa ei ole. Useimmille parempi vaihtoehto oikealla tasolla oleva yrittäjäeläke.

Pekka Heliste

Alun perin yrittäjä sai maksaa lähes nolla yel-maksua eli yrittäjä saattopi sijoittaa eläkemaksun miten haluaa

Lopputulema oli sossunluukulla notkuvien yrittäjäeläkeläisten jono

Käyttäjän AskoRantala kuva
Asko Rantala

Yrittäjäksi voi alkaa hyvinkin nuorena ja YEL-vakuuttamisvelvoite alkaa 18 vuoden iässä. Nykyisin terveiden nuorten elinajanodote on noin 100 vuotta. Jos alkava yrittäjä minimoi vakuutusmaksunsa ja aikoo tallettaa säästönsä johonkin muuhun kohteeseen, niin hän kantaa itse riskin. Vakuutuksen ideahan on aina se, että yksilö saa siirtää riskinsä suuremman joukon kannettavaksi, eli vakuutusyhtiölle.

Yritystoiminta voi epäonnistua tai yrittäjä sairastua jo piankin yrittäjäksi ryhdyttyään. Tällöin ei vielä ole säästöjä kertynyt ja ne hupenevat muutamassa vuodessa. Eläkevakuutus sen sijaan on voimassa koko eliniän. Vakuutussopimus (YEL) voi siis olla voimassa jopa yli 80 vuotta ja koko ajan siitä saa eläketuloa.

Yleensä ihmisten kyky asioittensa hoiitamiseen heikkenee eläkeikään tultaessa. Silloin tarvittaisiin luotettavaa edunvalvojaa jopa vuosikymmeniksi. Vain lakisääteinen eläkevakuutus ja YEL-yhtiö hoitavat asiat lain mukaan. Lait tosin voivat vaihdella paljonkin yli 80 vuoden aikana, mutta siitä huolimatta YEL-vakuutus on turvallisin sijoituskohde pitkäaikaistalletuksille.

Kalervo Härkönen

Eläke kuka teitä elättä jos et itse siihen kykene?vaikka pankkiin oot maksanu kuin minäkin noin puolivuosiataa, rahan nostan enkä toista kertaa veroa maksa jämpti on niin ! käteen paljon enenmän kuin eläkkeestä eläke kassaan,kansan eläke tulle sitten aikanan,

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset