Juhani Kähärä Käytännönläheistä liberalismia

Sopimusvapaudesta

Hallitus julkisti eilen suunnittelevansa lainsäädäntöä, joka asettaisi rajoituksia sille, mitä yleissitoviin työehtosopimuksiin voi kirjata. Ammattiyhdistysliike älähti, ja sekä Akavan Sture Fjäder että SAK:n Lauri Lyly väittivät tämän rajoittavan länsimaista sopimusvapautta. Fjäder ja Lyly ovat väärässä.

Sopimusvapaus, se länsimainen, tarkoittaa vapautta solmia itseään koskevia sopimuksia. Sopimusvapaudessa neuvotteluoikeuden sopimuksista voi toki luovuttaa edunvalvojalle (esim. työmarkkinajärjestölle) vapaaehtoisuuteen perustuen, mutta sopimusvapauteen kuuluu olennaisesti vapaus olla solmimatta sopimusta. Kellään ei siis ole oikeutta solmia kolmansia osapuolia sitovia sopimuksia, kun sopimusvapaus on voimassa.

Hallitus ei ole asettamasta rajoituksia työsopimuksiin kirjattavista asioista. Hallitus ei siis ole kieltämässä esimerkiksi sunnuntain tuplapalkkaa, vaan jatkossakin sunnuntaipalkaksi voi sopia ihan mitä vain, kunhan sopimuksen osapuolet tähän suostuvat. Sopimusvapauteen ei oikeastaan kosketa millään lailla.

Yleissitovat työehtosopimukset sen sijaan ovat täysin sopimusvapauden vastaisia. Ne ovat sopimuksia, joissa määrätään myös kolmansien osapuolien tekemisistä. Niillä rajoitetaan sellaisten yritysten ja työntekijöiden, joilla ei ole edes edustajia neuvotteluissa, oikeutta solmia haluamansa kaltaisia työsopimuksia. Fjäderit ja Lylyt eivät siis puolusta sopimusvapautta, vaan Fjäderin ja Lylyn perusteetonta etuoikeutta neuvotella sellaisten ihmisten puolesta, jotka eivät ole antaneet tähän suostumusta.


Eräs vanhempi yrittäjä totesi minulle viime keväänä: “sana konsensus tulisi kieltää, mikäli kaikkia osapuolia ei ole kuultu”. Asia on juuri näin. Työmarkkinajärjestöjen sanelupolitiikalle pitää saada piste, ja työehtosopimusten yleissitovuudesta tulee luopua. Kaikkien ihmisten tulisi saada solmia haluamansa kaltaisia sopimuksia vapaaehtoisuuteen perustuen, ilman että joku Häkämies tai Lyly heiluu taustalla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Loistava pointti! Juuri tuota tulisi tuoda enemmän esille, kun asiasta käydään kansalaiskeskustelua. Paikallisella sopimisella ilman liittoja saavat työnantaja ja työntekijä todellakin sopia mitä tahansa ilman ylärajaa duunarin hyväksi niin palkkojen kuin vapaa-aikojenkin osalta.

Matti Malo

Täällä Perussa yksilöt tekevät työsopimuksensa, eikä yleensä ole ammattiyhdistystä välissä. Kaivoksissa lienee. Hieno homma. Opettajat tekevät työnsä noin 300-500 eurolla kuukaudessa. Lääkärit saavat jopa 1000-1500 euroa.Porttivahdit, puutarhurit noin 200-250 euroa kuukaudessa, 6 päivää viikossa ja 12 tuntia päivässä. Näin pitäisi asiat hoitaa myös Suomessa.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Toki voidaan sopia tälläkin hetkellä parempia palkkoja ja pidempiä lomia ilman että kukaan haluaa puuttua siihen. Yleensä se nyt vaan tuppaa menemään siihen että sitä työnantajat haluavat sopia työntekijän kanssa vähemmän palkkaa ja enemmän työaikaa ...

Työantajat ja työntekijät eivät ole saman arvoisessa asemassa sovittaessa työn yleisistä asioista kuten esimerksi sairausajan palkasta taikka raksamiehen koppien lukumäärästä ja laadusta.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Tämä on neuvotteluvoimakysymys, ei sopimusvapauskysymys. Tällöin työmarkkinaherrojen tulee sanoa, että he vastustavat sopimusvapautta, koska heidän näkemyksensä mukaan sopimusvapauden rajoitukset parantavat työntekijän neuvotteluvoimaa. Herrat kuitenkin väittävät virheellisesti puolustavansa sopimusvapautta.

Itse en pidä neuvotteluvoimanäkökulmaa riittävän vahvana sopimusvapauden rajoittamisen perusteena ja tämän lisäksi pidän neuvotteluvoiman parantamista jäykkyyksiä lisäämällä huonona keinona.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

No mikä on sitten vaihtoehto ? Mikä on sinun parempi peruste olisi jos ei mentäisi anarkisen tilanteeseen missä kaikki olisi auki ja yhteisistä pelisäännöistä pitäisi sopia useissa tilanteissa jopa käräjäoikeuksissa.

Ihmeellistä on se että huudellaan puskista nykyinen tilanne huonoksi mutta ei sitten kerrota vaihtoehtoja tilanteelle.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #5

Höpsis.

Ylhäältäpäin sanelun vaihtoehto on tietysti vapaa sopimusoikeus. Yhteisistä säännöistä sovitaan työsopimuksessa, ja vasta sopimusrikkomuksia käsitellään käräjäoikeuksissa. Tätä tarkoittaa sopimusvapaus.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset