*

Juhani Kähärä Käytännönläheistä liberalismia

Asevelvollisuus ei kuulu vapaaseen yhteiskuntaan

Vapaa yhteiskunta on hyvin toivottava tilanne. Täysin vapaata yhteiskuntaa ei toki ole olemassa kuin fantasioissa, mutta vapauden lisääminen korreloi merkittävästi ihmisten hyvinvoinnin kanssa. Erilaisissa vapautta mittaavissa vertailuissa hyvin menestyvät maat, kuten Pohjoismaat, Sveitsi, Australia, Hong Kong, Kanada, Uusi-Seelanti jne. menestyvät parhaiten myös ihmisten onnellisuutta mittaavissa vertailuissa.

Vapaassa yhteiskunnassa ihminen saa valita asuinpaikkansa, työpaikkansa, perustaa yrityksen, arvostella poliitikkoja ja ylipäätään elää sellaista elämää kuin itse haluaa ja tehdä asioita, joita itse kokee merkityksellisiksi, kunhan ei rajoita toisten vastaavia oikeuksia. Elämän sisältöä tai tarkoitusta ei sanella ylhäältä päin mistään parlamenttitalosta, uskonnollisesta instituutiosta tai järjestön päämajasta, ellei ihminen nimenomaisesti tätä halua. Vaikka monen valtion alueella vallitsee monissa suhteissa kohtuullisen vapaat oltavat, on kaikissa valtioissa paljon korjattavaa, sillä valtaapitävät haluavat joko moraalisten tai historiallisten syiden vuoksi ylläpitää ihmisiä perusteettomasti kahlitsevia rakenteita.

Suomessa eräs selkeä vapaan yhteiskunnan periaatteita loukkaava rakenne on vain miehiä koskeva laki asevelvollisuudesta. Tämä yksilönvapauksia rikkova laki rikkoo sattumoisin myös harvinaisen selkeästi Suomen perustuslain yhdenvertaisuuspykälää.

Asevelvollisuus on olennaisilta osin valtion tarvitseman palvelun tuottamista pakkotyöllä. Sen sijaan, että nuoret miehet saisivat opiskella, käydä töissä tai tehdä mitä ikinä he haluavatkaan, heidät pakotetaan harjoittelemaan maanpuolustusta. Maanpuolustus on nimenomaan valtiolle välttämätön toiminto, maanpuolustustaidot eivät ole yksilölle välttämättömiä taitoja. Asepalvelukseen pakottaminen on valtion täydellistä kontrollia yksilöstä, sillä valtio vie yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä aina nukkumista ja syömistä myöten. Kaiken lisäksi asevelvollisuus vie yksilön mahdollisuudet hankkia tuloja, joten monet varusmiehet joutuvatkin turvautumaan velanottoon.

Maanpuolustus sinänsä on hyvin perusteltu valtion tehtävä, mutta niin on esimerkiksi poliisin ja oikeuslaitoksen ylläpitokin, eikä näitä tehtäviä suorittavia ihmisiä ole pakotettu töihin vankilan uhalla. Tämänkin takia vapaassa yhteiskunnassa maanpuolustus hoidetaan vapaaehtoisten voimin, ja vapaaehtoisille tulee maksaa työstä asiaankuuluvaa palkkaa. Tällainen järjestelmä on kansantalouden kannalta tehokkaampi ja tuo paremman sotilaallisen suorituskyvyn. Nykyjärjestelmää kannattavat eivät ole uskaltaneet kommentoida vapaaehtoisten muodostamaa aktiivireservijärjestelmää.


Vallitsevien epäoikeudenmukaisten rakenteiden vastustaminen on hyvin olennaista pyrkiessämme kohti vapaampaa yhteiskuntaa, ja kuten useimmissa positiivisissa muutoksissa, nuorilla on tässäkin kysymyksessä avainasema. Nuoret miehet voivat konkreettisesti vastustaa asevelvollisuutta kieltäytymällä asepalveluksesta ja siviilipalveluksesta. Tästä langetetaan 172-173 päivän vankeusrangaistus, joka kuitenkin muunnetaan suurella todennäköisyydellä valvontarangaistukseksi. Valvontarangaistuksen aikana voi opiskella, käydä töissä ja harrastaa lähes normaalisti, joten totaalikieltäytyminen ei ase- / siviilipalveluksen tavoin lyhennä työuraa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (145 kommenttia)

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Toisaalta taas ilman asevelvollisuutta meillä ei olisi tänään edes näinkään vapaata yhteiskuntaa.

Stalinia ei voinut paeta Galt's Gulchiin tai muihin libertaarien pilvilinnoihin.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Eli mielestäsi suomalaiset eivät olisi viime sodissa puolustaneet maataan vapaaehtoisesti tai korvausta vastaan? Onko tälle väitteelle perusteita?

Oleellinen kysymys on kuitenkin se, onko tällä hetkellä järkeä pakottaa suuri osa miesikäluokasta vankilan uhalla palvelukseen, jos sodanajan sijoitusta, varustusta ja kertausharjoituksia ei riitä kuin alle puolelle asepalveluksen suorittaneista. Eikö olisi parempi ratkaisu vapauttaa vastentahtoiset kokonaan, ja houkutella motivoituneet palvelukseen reilulla korvauksella palvelukseen käytetystä ajasta?

Jos sairaanhoitajia pakkokoulutettaisiin yli kaksinkertainen määrä tarpeeseen nähden, ylikoulutusta pidettäisiin yleisesti järjettömänä. Jostain syystä järjenkäyttöä ei sovelleta varusmiesten ylikouluttamiseen.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Eivät olisi vapaaehtoisesti hakeutuneet varusmiespalvelukseen sotaa edeltäneinä vuosina riittävän suurin joukoin, näin kyynisesti kyllä ajattelen. Talvi- ja jatkosota käytiin kummatkin reserviläisillä. Ei voi olla määritelmällisesti reserviläinen ilman aiempaa sotilaskoulutusta, vaikka Kähärä näkyykin toisin ajattelevan.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #9

Oleellinen kysymys on onko pakkokoulutuksesta tällä hetkellä hyötyä. Yhden varusmiehen kouluttaminen maksaa n. 11 000 euroa ja päälle tulee menetettyjä elinkaariverotuloja muutamia kymmeniä tuhansia euroja.

Sen sijaan, että pakkokoulutetaan suuri määrä varusmiehiä, joille ei löydy sodanajan sijoitusta, nämä rahat voitaisiin käyttää vaikkapa materiaalihankintoihin.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #12

Jos se talvisota-kysymys ei ollutkaan oleellinen, niin miksi ihmeessä se piti esittää minulle? Hukkasin pari minuuttia elämästäni vastaamalla siihen.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #13

"Jos se talvisota-kysymys ei ollutkaan oleellinen, niin miksi ihmeessä se piti esittää minulle?"

Olin kiinnostunut siitä, pohjautuiko väitteesi, jonka mukaan Suomen menestys viime sodissa perustui siihen, että miehiä pakotettiin rintamalle, tutkimustietoon. Jos aiheesta olisi ollut tutkimustietoa, siitä keskusteleminen olisi ollut jonkinasteisen relevanttia.

Ilmeisesti mitään tutkimustietoa ei kuitenkaan ollut, vaan väite oli vain oma mielipiteesi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Tahallinen väärinymmärtäminen ei edistä keskustelua. On aika selvästi nähtävissä että Ollin argumentti oli asevelvollisuuden vaikutus koulutetun reservin kokoon, ei maanpuolustustahtoon. Toki on ihan kohtuullista myös olettaa koulutetun reservin olevan myös valmiimpaa lähtemään rintamalle, mutta siitähän ei ollut nyt edes kyse.

Arvioitavaksi siis jää, onko se pienempi vapaaehtoinen joukko niin hyvä, että sen pelote on suurempi kuin suuren reservin? Ehkä se on rintamatilannetta ajatellen, en osaa arvioida. Itse uskoisin kuitenkin että juuri suuri reservi on tärkeä osa pelotetta, koska se tekisi mahdollisesta miehitystilanteesta hyvin raskaan. Koko maa on käytännössä täynnä taistelukoulutuksen saaneita vastarintaliikkeen sissejä.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #16

Väite oli vain oma mielipiteeni.
Minulla ei ole esittää mitään arkistopohjaista tai edes sekundääristä tutkimustietoa talvisodasta tai muusta itsenäisen Suomen sotahistoriasta, ja kommenttiani tulisi siinä valossa tarkastella sangen kriittisin silmin, kuten ihailtavan kyseenalaistavalla tavalla teitkin.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Mihin unohtuu se, että sodissa kuolee ja haavoittuu sotilaita. Reservistä, joka muuten on n. 900 000 (kirjekampanja viime keväältä), saadaan täydennystä ja viholliselta sekä ystäviltä aseita, jos omat menevät rikki.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuinkahan filosofointisi olisi otettu vastaan Raatteentiellä joulukuussa 1939?

Tietysti on paradoksaalista, että täydellisestä vapaudesta joutuu maksamaan hintana vapauden menettämisen joksikin aikaa, mutta eikö se ole parempi kuin saman vapauden lopullinen menettäminen?

Poliisejakin tietysti tarvitaan, mutta käytännössä ei ole näköpiirissä tilannetta, jossa yhtäkkiä ilmestyisi miljoona rikollista uhkaamaan kotejamme ja henkeämme. Siksi poliisitarve voidaan kattaa palkollisilla poliiseilla, joskin sekin tuntuu olevan nykypäivänä valtiolle hiukan raskasta ...

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Asevelvollisuus on harvinaisuus. Maanpuolustus voidaan hyvin järjestää vapaaehtoisilla, joko ammattiarmeijalla tai reservillä (Suomessa varmaankin reservi järkevämpi), joten ei tarvitse tehdä valintaa, menetetäänkö vapaus totaalisesti vuodeksi vai potentiaalisesti loppuelämäksi.

Tämä ei ole resurssikysymys, sillä vapaaehtoisuus on kansantaloudellisesti tehokkaampaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Se reservihän muodostetaan juuri niistä koulutetuista varusmiespalvelun läpikäyneistä. Ja kuten totesit, Suomi tarvitsee sellaisen reservin.

Jokaisella maalla on oma erityistilanteensa maanpuolustustarvetta silmällä pitäen ja Suomen tilanne on sellainen, että vapauden säilyttäminen on tarkoittanut likipitäen puolta miljoonaa asekoulutuksen saanutta reserviläistä aina itsenäistymisen alkuajoista tähän päivään asti.

NATO saattaisi tuoda tähän hiukan helpotusta, mutta jostainhan ne NATO:n maajoukotkin on repäistävä.

Ajattelepa vaikka Israelin tilannetta. Sekin on "vapaa ja demokraattinen länsimaa", mutta siellä on parin vuoden asepalvelus niin miehillä kuin naisilla. Ajattele sen valtion historiaa vuodesta 1948 tähän päivään. Luuletko, että Israelia enää olisi olemassa, jos sillä ei olisi ollut niin voimakasta armeijaa? Keskellä maaplänttiä, jota ympäröi veriviholliset joka puolelta.

Rohkenin ottaa tähän esimerkin maantieteellisesti hiukan kaukaa, koska olen ymmärtänyt, että sanomasi perustuu universaaliin filosofiseen näkemykseen eikä niinkään eritoten Suomen tilanteeseen. Ehkäpä Sveitsin asevelvollisuus on nykymaailmassa hiukan ylimitoitettua ottaen huomioon sen geopoliittisen aseman, mutta sama ei päde kaikkialle.

Paljonko palkkaa Suomessa pitäisi armeijassa olosta maksaa, että vapaaehtoisuuden pohjalta voisimme ylläpitää muutamaa sataatuhatta sotilasta, jotka me tarvitsemme?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #5

"Paljonko palkkaa Suomessa pitäisi armeijassa olosta maksaa, että vapaaehtoisuuden pohjalta voisimme ylläpitää muutamaa sataatuhatta sotilasta, jotka me tarvitsemme?"

Meillä on nyt palveluksessa keskimäärin 19 000 varusmiestä, jotka siirtyvät reserviin palveluksensa jälkeen. Jos heille maksettaisiin palkkaa 2 000 euroa kuussa olisi vuosikustannus 19 000 * 12 * 2 000 = 456 miljoonaa euroa. Tästä palautuu valtion kassaan kokonaisveroasteen suuruinen osa (n. 44%) eli lisäkustannus valtiolle on arviolta 456 * 0,56 = n. 255 miljoonaa euroa.

Kansantalous taas hyötyisi vapaaehtoisuuteen siirtymisestä n. pari miljardia euroa, joten asevelvollisuudesta luopuminen olisi taloudellisesti erittäin kannattavaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus_Suom...

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #7

Kansantaloudellisia hyötyjä voidaan laskeskella miten vaan, mutta mikä on menetyksen hinta, kun kansan maanpuolustushenki laskisi oleellisesti palkka-armeijaan siirryttäessä? Muusta vapaaehtoisuudesta on turha puhua.
Ruotsissa esim. vapaaehtoisia ei ole saatu armeijaan tarpeeksi.

Varusmiehille tehdyt kyselyt ovat viime aikoina antaneet hyvän kuvan heidän maanpuolustushengestään. Myöskin pitävät nykyista armeijaa toiminnaltaan asiallisena.

Lasketko 19 000 varusmiehen kuluja? Meillähän on satojen tuhansien henkilöiden suuruinen "ilmainen" koulutettu reservi kriisin varalle.

Ei hyvänen aika maanpuolustusta voida ajatella minkäänlaisena kannattavuuslaskelmana. Kannata se ei mutta on ylläpidettävä.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #17

Ruotsissa on vapaaehtoisilla täydennetty ammattiarmeija, ei vapaaehtoinen reserviläisarmeija, jossa reserviläiset saavat vaivoistaan korvauksen. Tämä on täysin eri asia.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #19

Oli vaikka niinkin, mutta vapaaehtoisia ei ole riveihin saatu suunniteltua määrää.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #20

Lisää vapaaehtoisia saataisiin palkkoja nostamalla. Näin vapaaehtoinen rekrytointi toimii kaikilla muillakin aloilla, esim. poliisipulaa tulee ratkoa poliisien palkkoja nostamalla, ei pakottamalla kansalaisia hoitamaan poliisien töitä ilmaiseksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #19

Selittäisitkö eron myös meille maallikoille, kiitos. Onhan ehdottamassasi mallissakin ammattisotilaita kuten nykysysteemissä?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #19

"Ruotsissa on vapaaehtoisilla täydennetty ammattiarmeija, ei vapaaehtoinen reserviläisarmeija, jossa reserviläiset saavat vaivoistaan korvauksen. Tämä on täysin eri asia."

Suomella on myös ammattiarmeija, ns. kaaderi. Sitä ei pidä unohtaa. Varusmiehet eivät esim. lentele tunnistamaan venäläisiä hävittäjiä.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #17

"Lasketko 19 000 varusmiehen kuluja? Meillähän on satojen tuhansien henkilöiden suuruinen "ilmainen" koulutettu reservi kriisin varalle."

Ei meillä nytkään makseta reserviläisille reservissä olemisesta. Vapaaehtoisesti reserviin sitoutuville on mielekästä maksaa palkkaa vain asepalveluksen ja kertausharjoitusten ajalta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #17

Miksi ihmeessä vapaaehtoisuus laskisi maanpuolustushenkeä? Ainakin omalta kohdaltani voin sanoa, että minun maanpuolustushenkeäni laskee se, että nykyään maanpuolustus hoidetaan pakolla.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #7

"Kansantalous taas hyötyisi vapaaehtoisuuteen siirtymisestä n. pari miljardia euroa, joten asevelvollisuudesta luopuminen olisi taloudellisesti erittäin kannattavaa"

On aivan elimellistä ymmärtää, että armeija on VAKUUTUS. Sen taloudellista kannattavuutta ei lasketa vain ylläpidon kustannuksista käsin, kuten ei muitakaan vakuutuksia. Sen kannattavuus on sodan ja sen tuhojen välttämisessä tai minimoimisessa.

Tästä erinomainen esimerkki on Suomi: armeijamme torjui NL:n hyökkäykset, jolloin lopputulemana kaatui moni nuori mies, mutta siviilejä ERITTÄIN VÄHÄN. Toisin oli maissa, jossa puolustus ei pitänyt. Jos hengissä säilyneitä haluaa ajatella taloudellisesti, niin heidän työllään maa rakennettiin.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #32

"On aivan elimellistä ymmärtää, että armeija on VAKUUTUS"

Keskustelun aiheena ei ole armeija, vaan asevelvollisuus. Armeija voidaan muodostaa joko vapaaehtoisia houkuttelemalla tai vastentahtoisia pakottamalla. Pohdittavana kysymyksenä on kumpi näistä tuottaa korkeamman puolustuskyvyn.

Vastaavasti sairaanhoitajien houkuttelu voi tuottaa korkeampitasoisen terveydenhuollon kuin hoitajien pakottaminen työhönsä. Tätä pohdintaa ei tule sekoittaa koko terveydenhuoltojärjestelmän lakkauttamiseen.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #7

Eli meillä olisi 19 000 koulutuksessa, 19 000 reservissä ja nykyiset 8000 ammattilaista. Mitä ajattelit noilla joukoilla puolustavasi?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #125

Reservissä oltaisiin tietenkin pidempään kuin vuoden. Jos 19 000 varusmiestä jää reserviin 20 vuodeksi, syntyy tästä 380 000 miehen reservi.

Jotenkin huvittavaa että herrat Kuikka ja Mononen tykkäsivät kommentista, kenties heilläkin oli sama väärinymmärrys.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #140

Jos kaksikymppinen jää reserviin 20 vuodeksi, hän on silloin loppuvaiheessa nelikymppinen. Kyllä siihen ikään mennessä tapahtuu karsiutumista kenttäkelpoisuudesta monistakin eri syistä, eli laadullisesti samaa 380 000:n reserviä ei kerry.

Nykyisessä järjestelmässä sodan ajan joukot voidaan muodostaa parempikuntoisista, pääosin kolmekymppisistä ja sitä nuoremmista ikäluokista, ja sijoittamatonta reserviä riittää täydentämään tappioita vahvuudessa sekä pitämään poikkeusolojen yhteiskunnan toiminnot käynnissä paremmin kuin mihin siviilit kykenevät ilman riittävää käsitystä sotatilasta. Eikä asennevammaisilla nilkkapantoineen ole merkitystä kokonaisuudelle.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #5

Voisihantuota tosin ajatella oppivelvollisuuden ketjuna siis esikoulu》peruskoulu》toinenaste》varusmies/siviilipalvelus》korkea-aste. Toisaalta vapaassa yhteiskunnassa ei voisi olla oppivelvollisuutta joten lapsi saisi päättää käydäkkö koulua vai ei.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Sekin oli harvinaisuus, että pikkuinen Suomi pisti kampoihin maailman laajimmalle valtiolle. Brutaalin hyökkäyssodan alkaneelle Stalinin puna-armeijalle. Ei olisi onnistunut ilman asevelvollisuusarmeijaa.

Minkäänlaisia amerikkalaistyylisiä palkkatappajaramboja ei maamme puolustuksessa tänäänkään tarvita.
Suomen suuri koulutettu reservi on hyvä pelote tänne hyökkäämistä suunnittelevalle. Eikä se taistele tänä päivänä pelkillä haloilla ja polttopulloilla.

Pitääkö maamme armeijan olla huolissaan siitä, että se on harvinaisuus? Turha maamme on aina ottaa esimerkkiä muista maista. Pidetään me vaan tämä nykyinen oma käytäntö tässä maanpuolustuksessakin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #15

Eikös nuo mennyt niin että talvisota syttyi kun venäjä luuli omia harjoituksiaan mainilan pimeässä yössä Suomen hyökkäykseksi ja jatkosota käytiin kun tehtiin saksan kanssa sopimus hyökkäämisestä venäjälle Suur-Suomi mielessä. Suur-Suomesta sai pelätä Viro ja Norjakin.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #15

Jenkitkin joutuivat jonkin sorttiseen asevelvollisuuteen Vietnamin sodan aikana, toisesta maailmansodasta puhumattakaan. Samoin britit. Se on vain isosta kansasta helppo kasata mittava armeija siviiliyhteiskunnan toimintojen juurikaan kärsimättä. Prosentti asevelvollisia sadasta miljoonasta on aivan eri kuin 10 prosenttia viidestä miljoonasta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kähärä, tarvitaan paljon muitakin kuin aseellisia joukkoja, sinullekin olisi tehtävä ruumiiden pesijänä ja arkuttajana.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #134

Juuri näin!
Ruumiiden peseminen vasta kovia hermoja vaativaa maanpuolustustyötä onkin. Se oli sitä viime sotienkin aikana. Tuossa hommassa kysytään tosi uhrautuvaa ja antaumuksellista isänmaallisuutta.

Tänä päivänä naisetkin juoksevat pyssyjen kanssa ympäri metsiä, missä ei ole mitään järkeä. Isänmaallisuuttaan voi osoittaa kouluttautumalla niihin töihin joita lotat suorittivat, mm. ruumiiden pesua ja arkuttamista. Tämänlaatuisiin tehtäviin pitäisi naisiamme kouluttaa herrat kenraalit! Tasa-arvoisuutta on turha asiaan sotkea.
Ruumiiden tekijöitä aina riittää, mutta niiden pesijät ovat harvemmasssa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Oikeilla valinnoilla ja paremmalla politiikalla koko toinen maailmansota olisi voitu välttää vaikka sen hintana esim Hitleristä olisi voinut tulla Saksan kansallissankari koska holokaustiakaan ei olisi tarvittu. Sensijaan Neuvostoliitontakia oltaisiin käyty vain aikaisempi kylmäsota joten saattaisimme olla siinätapauksessa jopa perikinkymmentävuotta nykyistä kehitystä edellä. Mutta mitä sitä historiaa enään turhaan lähteä spekuloimaan, turhaanhan sitä on enään jossitella.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Vapaaehtoinen asevelvollisuus ja maanpuolustus ovat monelle pelossa elävälle valtiolle utopiaa, onneksi Suomella on lännessä Naton tuki ja idässä Venäjän tuki, joten toivon ettei tätä herkkää vaakaa kovinpaljon keikutettaisiin esim painottamalla enemmän natoon. Suomen ei kuitenkaan tule antaa vetään itseään khdestanarusta saati yhdestäkään. Jos suhdepolitiikkaa osattaisiin hoitaa oikein ei suomi edes tarvitsisi armeijaa ei edes palkallista. Meillä on siis hyvät olot kolmantena kahden suuren kainalossa jos teemme oikein.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Ei vapaaehtoisuus tee armeijasta heikompaa vaan todennäköisesti vahvemman ja suorituskykyisemmän, koska tällöin ei ole varaa tuhlata armeijan näkökulmasta ilmaisia resursseja, koska niitä ei ole. Näinollen pidän kysymyksesi lähtökohtaa vääränä.

Veikkaisin, että Suomessa saataisiin riittävä reservi kokoon vapaaehtoisesti, mikäli varusmiehet saisivat esim. 600e/kk varusmiespalveluksen ajan (+nykyiset edut mkl. vuokra ja ylläpito). Itse olisin varmaankin voinut mennä tällä summalla, mikäli järjestelmä olisi vapaaehtoinen ja koulutus tarkoituksenmukaisempaa. Tätä suuremmatkaan summat eivät todellakaan kaada valtion budjettia, mutta uskon, että nuoret tyytyvät vähään.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Millaista laadullista miehistöainesta uskot saavasi riviin maksamalla 600 € / kk?
Paljonko Ruotsissa maksetaan värväytyneelle kuukaudessa ja miten siellä on onnistunut heidän miehistönsä rekrytointi?

Huom: RUK-aines ei pestaudu ammattiarmeijaan, koska siviilityöpaikoissa he tienaavat aina paremmin ja parikymppinen nuori mies jos kuka on rahan tarpeessa siinä elämänvaiheessaan. Ellei maanpuolustuksen "talkootyö" olisi velvollisuus, ei siihen rahan takia lähdettäisi.

Ellei ikäluokan parhaimmisto hakeudu palvelukseen kuten pääosin tämän päivän Suomessa, mistä silloin otetaan upseerin uralle koulutettavat? Tason lasku vaikuttaa lopulta myös koko upseerikuntaan, ennen pitkää myös kaikkia ylimpiä sotilasarvoja myöten. Onko tämä Suomen maanpuolustuksen etu?

Oletko sitä mieltä, että Israel ja Sveitsi eivät ole vapaita yhteiskuntia?

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Taas ihmeellistä jankutusta ammattiarmeijasta. Juuri tätä tarkoitin, kun kirjoitin, etteivät nykyjärjestelmän kannattajat uskalla kommentoida vapaaehtoisista muodostettua reserviä.

Vapaaehtoinen reservijärjestelmä olisi pääosin samankaltainen kuin nykyjärjestelmä, mutta koulutettavia olisi vähemmän ja heille maksettaisiin enemmän kuin nykyään. Reserviläiset hankkisivat TIETYSTI myös siviiliammatin, mikä on aivan olennainen ero ammattiarmeijaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #18

Ei siihen ammattiarmeija-sanaan ole pakko tarttua. Käsittääkseni Hannun huoli RUK-aineksen osalta pätee myös vapaaehtoisen reserviläisarmeijan kohdalla. Niin minä sen ainakin luin.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #24

Hannun pointti nimenomaan ei päde reserviläisarmeijan kohdalla, sillä hänen mukaansa paras materiaali haluaa jonkun järkevän siviiliammatin, eikä täten hakeudu ammattiarmeijaan. Reserviläisarmeijassa upseerien ammatti voi olla mikä tahansa tavallinen ammatti, siinä missä ammattiarmeijassa sotilaiden ammatti on sotilas. Tämä on ratkaiseva ero ammattiarmeijan ja reserviläisarmeijan välillä, joten tähän kuuluu tarttua.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #27

Nyt moni käy RUK:n, koska käytännössä ammattiin valmistuminen siirtyy joka tapauksessa vuodella. Uskoisin ajatuksen kulkevan suunnilleen näin: "kun nyt kerran armeija on käytävä, teen sen niin hyvin kuin pystyn". Vapaaehtoistilanteessa kysymys kuuluu: "miksi viivästyttäisin valmistumistani vuodella?"

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #27

Mitä ihmettä oikein haihattelet "reserviläisarmeijasta", jos reserviläisille (jopa upseereille!) ei ole lainkaan annettu edeltävää sotilaskoulutusta?

Se riittävä sotilaskoulutus on ehdottoman välttämätön, koska mitkään nojatuolifilosofit eivät pysty johtamaan sodan ajan joukkoja.

Minä tiedän kaksi tapaa antaa riittävä sotilaskoulus sodan oloihin: 1) varusmiespalvelus asevelvollisuusarmeijassa 2) peruskoulutus ja palvelussitoumus ammattiarmeijassa.

Onko vielä jokin kolmas tapa, josta haluat esittää "ihmeellistä jankutusta"?

Viestissäni # 14. on vielä vastaamattomia kysymyksiä.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #59

Asepalveluksen voi antaa myös vapaaehtoisille, joille maksetaan korvaus. Tähän ei ole mitään maagista estettä. Tämä ei ole kuvaus ammattiarmeijasta, sillä koulutuksen saaneet voivat hankkia siviiliammatin koulutuksen jälkeen ja palvella samaan aikaan reservissä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #62

Maksettavaa korvausta vastaan palvelevako ei sitten ole ammattilainen, vain siksi että hän käyttää itsestään titteliä "vapaaehtoinen"? Missä maassa tällaisia olentoja on nähtävissä?

Varusmieskoulutuksen saavat hankkivat tottakai siviiliammatin joko ennen sotilaskoulutusta tai sen jälkeen ja he palvelevat sen jälkeen reservissä aina saadessaan kutsuja kertausharjoituksiin, tai jotkut heistä käyvät vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa ilman päivärahoja.

Mutta mikä tässä oikein on se pihvi, paitsi että uskot epärealistisesti velvollisuuden poistumisen olevan muka kompensoitavissa 600 € / kk "palkalla". Sellaisen kardinaalimunauksen jälkeen voidaan heittää hyvästit sotilaalliselle suorituskyvylle.

Aika maagiseksi tämä näyttää kyllä menevän, muistuttaa fanaattisen uskonlahkon ideologiaa tuonpuoleisista vailla kiinnekohtia vallitsevaan todellisuuteen.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #18

Eiköhän se ole parempi, että pidetään asevelvollisuusarmeija voimissaan pienellä "palkalla", mutta maanpuolustushenkisenä, kuin että maksetaan palkkasotureille, joiden motivaatio on mitä sattuu, paljolti pelkkä raha?

Asevelvollisuus kuuluu mitä suuremmassa määrin vapaaseen, suvereeniin SUOMALAISEEN yhteiskuntaan!

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #18

# 18.: "Reserviläiset hankkisivat TIETYSTI myös siviiliammatin, mikä on aivan olennainen ero ammattiarmeijaan."

Et näytä tietävän edes perusasioiden alkeita ammattiarmeijoista. Miehistö niihin värvätään vapaaehtoisista (joista Sinä jankutat täällä koko ajan), ja he pestautuvat palvelussitoumuksella tyypillisesti muutamaksi vuodeksi.

He hankkivat TIETYSTI myös siviiliammatin viimeistään palveltuaan sitoumuskautensa loppuun (ja voivat myös asepalveluksensa aikana saada koulutusta, josta saa hyvitystä koulutukseen tai pätevöitymistä siviilialan ammatteihin), koska he ovat lähtökohtaisesti päättäneet tehdä tuon muutaman vuoden keikan valtion leivissä ja nähdä maailmaa.

Hyvin pieni vähemmistö heistä uusii palvelussitoumuksensa tai tulee valituksi kantahenkilökunnan koulutukseen, ja vielä harvempi palvelee ammattisotilaana eläkeikäänsä saakka. Ammattiarmeijat eivät tarvitse konekivääriampujiksi 55-vuotiaita alikersantteja.

Mikään "aivan olennainen ero ammattiarmeijaan" ei siis siviiliammatti suinkaan ole, vaan pitemmän palkallisen asepalveluksen jälkeen ammattiarmeijoista kotiutuneet kouluttautuvat siviiliammatteihin (ja ovat siviilissä mahdollisesti myös reserviläisiä).

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Tämä RUK-argumentti on vähän heikko, sillä siviilissä hyvin tienaavilla ei ole nyt mitään kannustinta hakeutua Reserviupseerikouluun. Hehän joutuvat tällöin 12 kuukauden palvelukseen 6 kuukauden sijasta, ja ylimääräiseltä palvelusajalta maksetaan vain mitätöntä päivärahaa.

Vapaaehtoismallissa palkat korreloisivat tehtävien vastuullisuuden kanssa, joten upseerikoulutuksen hankkimiselle olisi myös taloudellinen kannustin.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #26

Moniko parikymppinen tienaa siviilissä hyvin? Alle 25-vuotiaat miehet näyttäisivät keskimäärin tienaavan 9500 euroa vuodessa (Tilastokeskus).

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #36

"Moniko parikymppinen tienaa siviilissä hyvin?"

Vaikutus senhetkisiin tuloihin ei ole relevantti, vaan vaikutus elinkaariansioihin. Palvelus viivästyttää opiskelujen ja työuran alkamista.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #26

Roope Luhtala: "Tämä RUK-argumentti on vähän heikko..."

Et käsitä koko pointtia.

Hyvin tienaavilla ON kannustin hakeutua Reserviupseerikouluun, mutta se kannustin ei suinkaan ole raha vaan velvollisuudentunto (= jotakin teikäläisille käsittämätöntä?). Suomalaisten maanpuolustustahto ei tietenkään nykyjärjestelmässä perustu rahakorvaukseen, senhän tajuaa jokainen (tai ainakin pitäisi tajuta jos on sisäistänyt suomalaisen kulttuurin).

On aivan oikein korjata kaikki se sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus, joka nykyään "säästöjen" nimissä kohdistuu varusmiehiin, ja panna toimeen muutkin Siilasvuon työryhmän parannusehdotukset, mutta yritys rekrytoida "vapaaehtoisia" taloudellisilla houkuttumilla on tuomittu epäonnistumaan, kuten mm. Ruotsin esimerkki osoittaa.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #60

Oletkohan Hannu tietoinen siitä, että tällä hetkellä moni varusmies tarkoituksella yrittää selvitä palveluksesta kuudella kuukaudella? Esim. ampumaharjoituksissa pyritään saamaan vain keskinkertainen/heikko tulos, jotta ei jouduttaisi upseerikoulutukseen.

Velvollisuudentunnosta pitää palkita, ei rangaista. Rankaiseminen kannustaa velvollisuuksien välttelyyn.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #118

Eiköhän tuossakin asiassa ole kohtuullinen tasapaino. Epäonni ja onnikin yleensä jakautuvat aika tasaisesti.

Muistan omalta alokasajaltani, että omassa ryhmässäni oli kaksi kaveria, joista toinen olisi halunnut AUK:iin ja RUK:iin ja toinen nimenomaan halusi selvitä vain kahdeksalla kuukaudella. Esimiehet asettivat kummallakin taidot ja motiivin oikeaan järjestykseen ja vain toisen halu toteutui. Ei siinä mitään keskinkertaista ammuntaa tarvittu, miehen sana riitti.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #118

Roope, # 118.:

Toki olen tuosta selvillä. Mutta kysymyshän ei olekaan RUK-aineksesta, ja näillä varusmiehillä tuskin olisi vaaraa sentään reserviupseerikoulutukseen joutumisesta (tai pääsemisestä näkökulmasta riippuen), vaikka he ampuisivat paremminkin. Mutta hyvä että palvelevat sen 6 kk, sillä jos he joutuvat tositoimiin maanpuolustuksessa, sillä puolella vuodella on selvä vaikutuksensa eliniän ennusteeseen.

Älä nyt sentään aliarvioi noin karkeasti kantahenkilökunnan osaamista niin henkilöarvioissa kuin johtamisen keinovalikoiman käytössäkin.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #118

Höpö..höpö Roope Luhtala!
Varusmiesten palvelusmotivaatio on korkea hiljan tehdyn tutkimuksen mukaan, ja nämä pitävät armeijamme nykykäytäntöjä, ja palvelustaan asiallisina.
Esittämälläsi tavalla toimivat ovat olematon vähemmistö.

Mitähän kannattamasi puolue ajaa? Ei ainakaan Suomen turvallisuuspoliittista edistystä!

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Jo aloituksessasi toit esiin asepalveluksen rinnastamisen työhön. Sitähän se ei ole. Toistaiseksi koulunkäynnistä ei Suomessa makseta palkkaa, joten miksi asepalvelus olisi poikkeus.

On myös tyypillistä, että asevelvollisuuden vastustajat ylenkatsovat armeijan tarjoamaa ylöspitoa:

- ruoka 3 x päivässä (jos ateria 2,5 e, niin kuussa n. 190 e ruokaa)
- päiväraha min. 140 e / kk
= 330 e / kk

Muuta tukea ovat myös matkaliput kouluun ja takaisin sekä vaatetus.

Tuet ovat siis paremmat kuin opintotuki.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Vertaus ei toimi. Opiskelu antaa opiskelijalle häntä itseään hyödyttäviä taitoja, joiden avulla opiskelija parantaa tuottavuuttaan ja tulotasoaan työelämässä.

Asepalveluksen suorittaminen taas ei hyödytä yksilöä, vaan kaikkia kansalaisia kohonneena maanpuolustuskykynä. Asepalveluksen suorittanut päinvastoin kokee tulonmenetyksiä palvelusajaltaan, joka lyhentää työuraa.

Yleensä yhteiskunnassa tulisi noudattaa periaatetta, että palveluksesta hyötyvät maksavat reilun korvauksen palveluksen tehneille. Näinollen asepalveluksen suorittaville tulisi maksaa palkkaa verovaroista.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #35

Asepalvelus hyödyttää työelämässä. Minulle johtajakoulutus oli yksiselitteisen opettavaa. Missään muualla ei saa niin intensiivistä kokemusta ihmisten johtamisesta, eikä silloinkaan etukäteen siihen opetettuna. Toiset saavat kuljettajakoulutusta ja toiset harjoittelevat lääkärinä. Jotkut ovat it-hommissa ja eräs oli tutkijana. Joidenkin kohdalla suoraa hyötyä ei toki ole osoittaa. Monille intti on kasvattava kokemus (tästä voin luennoida tunnin).

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #37

Tutkimusten mukaan ei hyödytä. Palvelus laskee työmenestystä ja sen aiheuttama tulonmenetys on 2600 euroa / kk: https://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus_Suom...

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #39

"Tutkimusten mukaan ei hyödytä. Palvelus laskee työmenestystä ja sen aiheuttama tulonmenetys on 2600 euroa "

Mielenkiintoinen tutkimus takana. Se tosin toteaa, että:
"Our results showing a relatively low impact of conscription on labor market outcomes are in line with those of Angrist and Chen (2007), who measure the impact 28 to 30 years after serving in Vietnam. They also report a very small long-term impact of veteran status on job market outcomes."

Asetelma sinänsä oli mielenkiintoinen, olihan valinta inttiin arvan varassa. Vertailua meihin haittaavat palveluksen erot. En esim. ihmettele, jos Venäjän intistä päädytään ties mihin kyseenalaiseen, mutta Suomeen sitä ei voi verrata.

Viittaamasi wiki-artikkelin näkökulmat ovat osin vinoutuneita, eivätkä siksi aina anna oikeaa kuvaa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #47

Angrist ja Chen eivät mahda paljoa ymmärtää Suomen maanpuolustuksen järjestelyistä (jos edes tietävät, missä Suomi on), saatikka että Vietnamin veteraanit ja USA:n työelämä olisivat pätevä rinnastuskohde Suomen olosuhteisiin.

Simo Partanen Vastaus kommenttiin #39

Vai ei hyödytä... Minua ainakin. Armeija koulutti minulle uuden ammatin. Ei suoranaisesti, mutta ajoin armeijassa E-kortin ja sitä kautta ura urkeni, joskaan en aja rekkaa. Mutta, tuolla E-kortilla oli laman syvimpinä vuosina merkitystä.

Olin ihan vapaaehtoinen. Kysyttiin 30 halukasta kuljettajiksi, minulla oli valmiina C-kortti, mikä oli eduksi. Työttömänä menin armeijaan, joten laman kuorissa -90 luvulla ajattelin sitten olla 11kk armaijassa. Tietty sain kuulla olevani yksi v***n idiootti kun haluan olla armeijassa pidempään. En vain ymmärrä, mitä hyötyä olisi ollut veivata tykin putkea 8kk. SE olisi ollut Roopen mainitsemaa hukkaan heitettyä aikaa.

Eli, armeijan E-kortin avulla sain töitä, mikä jatkuu tänä päivänäkin, samalla työnantajallakin. Oliko minulle hyötyä, kysympä vain. Samoin minun siskon tyttö meni armeijaan, ihan vain sen takia että sai C-kortin tuomiseksi. Häntäkin hyödytti.

Joskin, ovat kuulema suunnitelleet, että armeijan ajokorttia ei enää saisi reserviin mukaan.

Armeija, nykymuotoisena, pitää kuitenkin olla.

Simo Partanen Vastaus kommenttiin #55

Vastaus oli Roopelle kommenttiin 37

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #35

"Näinollen asepalveluksen suorittaville tulisi maksaa palkkaa verovaroista."

He saavat kulukorvaukset matkoista kotinsa ja palvelupaikkakunnan välillä, ilmaisen asunnon, koulutuksen, ruoan ja vaatetuksen sekä sen lisäksi päivärahaa, jonka suuruudesta voidaan sitten taittaa peistä, mutta joka on myös riippuvainen puolustusvoimien budjetista, jonka eduskunta säätää.

Kun kansainväliset kovapanosammunnat alkavat näillä nurkilla, reserviläiset tarvitaan rintamalla riippumatta siitä voidaanko heille maksaa palkkaa vai ei. Muussa tapauksessa Suomessa ei enää makseta kenellekään palkkaa koskaan. Jossain toisessa maassa ehkä, mutta vähemmän ...

Nämä ovat sellaisia asioita, joita niin sanotun "pullamössösukupolven" on vaikea ymmärtää. Maailmassa kun on niin paljon muutakin kuin isi, äiti, kaverit ja hauskat bileet. Maailmasta löytyvät myös imperialismi, diktatuuri, Siperia, vankileirit, kidutus j.n.e. Ja ne ovat lähempänä kuin muistaakaan. Kieltäytyisitkö suojelemasta lapsiasi väkivaltaa vastaan, jos kukaan ei kertoisi maksavansa siitä palkkaa?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #35

"Yleensä yhteiskunnassa tulisi noudattaa periaatetta, että palveluksesta hyötyvät maksavat reilun korvauksen palveluksen tehneille."

Kyllä. Yleensä. Käytännössä nyt naisten tulisi maksaa miehille. Siitäpäs riemastuisivat. Haluaisivat vastineeksi synnyttämisestä vastaavan korvauksen. Plus miinus nolla. On tervettä tehdä vähin korvauksin (tai ilmaiseksi) jotain, mikä ei suoraan ja välittömästi hyödytä itseä vaan kaikkia tai muita.

Jos edes periaatteessa maksettaisiin korvausta, ei sen tulisi olla nimeltään palkkaa, koska intti on koulu. Jos varusmiehet sotisivat tai vartioisivat rajoja, asia olisi toinen. Osaamattomia ei kuitenkaan näihin töihin pistetä.

Yleensä ottaen, vain veteraanit ovat puolustaneet maata. Voi toki ajatella, että intin käyneet ovat tehneet palveluksen pitämällä yllä pelotetta käytyään armeijan.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Asevelvollisuus on tärkeä ja tarpeellinen vaihe nuoren miehen elämässä.
Armeijassa pullamössömammanpojista tehdään miehiä. Isänmaallisia sellaisia. Ainakin yritetään.
Nykyintti on löysä paikka entiseen verrattuna mutta niin ovat nykynuoretkin.
Miinanpolkijoiksihan nämä nössöt tosipaikassa laitetaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Miksi vain miehen elämässä? Eikö pullamössömammantytöistä tarvitse tehdä naisia?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Tarvitsisi. Se olisi monelle viisastava - ja valtiolle kallis - kokemus.

T Piepponen

Siellä missä puhellaan pakollisesta asevelvollisuudesta, tavataan useimmiten tekohampaansa torahampaisiin vaihtaneita nostoväen edustajia. Kiikkujen jalakset huutavat armoa.

Päällimmäinen peruste pakkoihin on: "Koska talvisota!"

Pakko/uhka on viidakossa/orjalassa paras motivaatiokeino. Emme elä viidakossa/orjalassa..eiku..

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Nykyteknologia kehittyy sillä vauhdilla, myös intissä, että opeilla joka 10-vutta takaperin alokkaille annettiin, sillä ei ole enää nykyhetkellä mitään käyttöä, tappamaan oppii kuka tahansa, ei siihen 6 kk. tarvita. Meillä jatkuvasti valitetaan suureen ääneen valmistumisen oppilaitoksista kestävän liian kauan, no armeija, poikien osalta, on eräs selittäva tekijä miksi näin on.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olen eri mieltä. Rynnäkkökivääri on joka sotilaan perusase ja sen käyttöä, lukon purkamista ja kokoamista j.n.e., ei unohda elämän aikana, kun sitä on vajaan vuoden tehnyt päivittäin. Suomalaisethan koulutetaan tiettyjä erikoislajeja lukuun ottamatta nimenomaan "metsäsisseiksi".

Ja kyllä varmaan kestää vähintään tuo 6kk nykyajan nuorisolla omaksua armeijassa tarvittava asenne. Niin paljon se poikkeaa siviilimaailmasta.

T Piepponen

Unohtaapas. Helposti. Mutta kyseisen värkin sulattaminen kuonaksi onnistuu kyllä vähintään neljällä eri menetelmällä. Sitä kun osaa ja muistaa mieluummin kaikkea tarpeellisempaa. Hätätilassa sitä sitten oppii aika äkkiä mitä tehdä jos hengissä mielii pysyä.

Metsissä ei sotia käydä enää. Suomihan on helsinki.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #49

Joo, en minä ainakaan enää osaisi rynkkyä purkaa tai varsinkaan koota.

Käyttäjän mattiuuk kuva
Matti Uusi-Kokko Vastaus kommenttiin #49

Minä osaisin! Helposti vaikka pimeässä ja silmät sidottuna. Myös PKM:n tarvittaessa.

Helsinkiinhän sieltä varmasti hyökätään ensimmäisenä jos hyökätään. Onneksi se on vain pieni osa maastamme.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Kun nyt laskette näitä ja niitä kustannuksia, niin noin 75% varusmiehistä suorittaa 6kk palvelus ajan.

Pitemmän palvelusajan suorittavat hakeutuvat erikois, aliupseeri, tai upseerikoulutukseen pääsääntöisesti vapaaehtoisesti.
Edes kaikki halukkaat eivät pääse näihin erikoiskoulutuksiin.

Viisi vuotta on se aika jolloin pidetään resevissä olevia varusmies palveluksen käyneitä henkilöitä ns. ensimmäisessä nostoluokassa
(100 000) ja tälle ryhmälle pyritään pitämään kertausharjoituksia, ei siis kaikille reservissä oleville.

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Kysytään ensin Venäjältä, että mitä ne vastaavat oman maan puolustamisesta. Seuraavaksi kysytään, että onko heillä suunnitelmissa hyökätä Suomeen? Jos on, niin minä päivänä?

Kun he sitten rehellisesti vastauksensa antavat, niin tehdään sen jälkeen päätöksiä asepalveluksen suhteen Suomessa. ;-)

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Asevelvollisuudessa maan puolustaminen kuuluu maan kansalaisille itselleen. Kyseessä on nimenomaan terve osa vapaata ja tasa-arvoista kansalaisyhteiskuntaa.

Mikäli tämä "valtion tarvitsema palvelu" toteutettaisiin palkka-armeijalla, joka on paljon suljetumpi instituutio, se todennäköisesti vain lisäisi yhteiskuntaan entistä militaristisemman elementin.

Mitä tulee muihin ongelmiin, niin sukupuolten tasa-arvoon liittyvät ongelmat voi ratkaista ulottamalla asevelvollisuuden koskemaan myös naisia. Lisäksi, tässä maassa ei ole enää aikoihin joutunut vankilaan asepalveluksen suorittamatta jättämisestä. Tässä maassa saa vankilatuomion siitä hyvästä, jos ei halua suorittaa siviilipalvelusta. Eli ei muuta kuin yhdenmukaistetaan asevelvollisuusajan ja siviilipalvelusajan pituus, ja samalla kehitetään siviilipalvelusaikaa yhteiskunnan todellisiin tarpeisiin, niin se on siinä.

Mikäli asevelvollisuudelle halutaan korvaava vaihtoehto, niin silloin pitää esimerkkejä hakea vaikkapa Sveitsin kansanmiliisi-järjestelmästä joustavine palvelusaikoineen, jollaista Suomessa kaavailtiin alun alkaenkin itsenäisyyden varhaisvuosina. Palkka-armeijasta puhuminen vie väärälle tielle.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

En minä ole mistään palkka-armeijasta puhunut.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

# 54.: Et tosiaan ole puhunut palkka-armeijasta, vaan palkkaa vastaan palvelevista "vapaaehtoisista".

Ammattiarmeijoissakin palvelevat aivan vapaaehtoiset palkkaa vastaan, mutta jostain syystä tämän asian mainitseminen on Sinulle "jankutusta":

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Niin, siis kuten jo sanottu, niin "vapaaehtoisille tulee maksaa työstä asiaankuuluvaa palkkaa" tarkoittaa palkka-armeijaa.

Ei nyt millään pahalla, mutta koita nyt seisoa niiden mielipiteittesi takana. Ei siinä ole mitään väärää, jos kannattaa palkka-armeijaa. Vaikka itse olen toki eri mieltä, mainitsemistani syistä.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #73

Palkanmaksu ei tarkoita ammattiarmeijaa. Nykyäänkin varusmiehille maksetaan mitätöntä palkkaa, ja kertausharjoituksista saa jo ihan kohtuulliset päivärahat.

Palkka-armeijassa sotilaiden ammatti on sotilas. Reserviläisarmeijassa suurin osa sotilaista hankkii siviiliammatin ja ylläpitää taitojaan kertausharjoituksin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #85

Palkka-armeijassa sotilaiden ammatti on sotilas, siihen saakka, kunnes palvelussitoumus on päättynyt.

Ammattiarmeijassakin suurin osa sotilaista -- miehistöstä käytännössä kaikki -- hankkii siviiliammatin, niitä harvoja lukuun ottamatta, jotka palvelevat vanhuuseläkeikään saakka pitkälle erikoiskoulutettuina, kanta-aliupseerina tai upseeriston tehtävissä.

Länsimaiden ammattiarmeijat kärsivät jatkuvasta miehistöpulasta. Se näkyy pahoin mm. Saksassa ja Ruotsissa, joissa ammattiarmeijaan (= "vapaaehtoisarmeijaan") siirtyminen on ollut täysi fiasko ja romahduttanut sotilaallisen suorituskyvyn. Britannia on siitä onnekkaammassa asemassa, että siirtomaahistoriansa ansiosta sillä on Brittiläinen Kansainyhteisö, jonka kehitysmaista riittää tulijoita brittiläisittäin alhaisen palkkatason miehistöksi. Brittiarmeijan henkilöstövahvuus romahtaisi kokonaan ilman ammattisotilaita, jotka värvätään Zimbabwesta, Karibialta, Fidzi-saarilta, Intiasta ja Nepalista, Ugandasta jne. Kantaväestöä on erittäin vaikeaa saada värvätyksi varsinkin maavoimiin, sen sijaan Royal Navy ja Royal Air Force koetaan vielä niin arvostetuiksi, että niihin pyrkivät britit itsekin.

Yhdysvallat on eri asemassa 322 miljoonan väestöpohjansa ja maailmantaloudellisen sekä sotilaallisen johtoasemansa ansiosta, ja siellä ammattisotilaiden palkkataso ja muut etuudet kestävät vertailun moniin siviiliuriin. USA:n erikoistapauksesta ei mitenkään saa mielekästä rinnastuskohdetta Suomeen.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Tässä ja linkittämässäsi blogissa kritisoit, että pakollinen asepalvelus asettaa miehet ja naiset eriarvoiseen asemaan. Näinhän se tekee, mutta rikkooko se yhdenvertaisuussäännöstä? Sitähän se ei tee, koska ketään ei saa asettaa eriarvoiseen ilman hyväksyttävää perustetta. Maanpuolustus on ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain näkökulmasta hyväksyttävä peruste.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

"Maanpuolustus" ei itsessään ole peruste millekään. Yritätkö sanoa, että naisista ei ole sotilaiksi? Tämä ei pitäisi paikkansa, sillä sukupuoli ei ole Suomen armeijassa kriteeri mihinkään tehtävään.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Maanpuolustuksen alle lukeutuu perusoikeuksien puolustaminen. Se on mm. Suomen kansanvallan puolustamista ulkoista uhkaa vastaan. Asevelvollisuuden rajoittaminen koskemaan vain toista sukupuolta on syrjivää, mutta hyväksyttävää. Myös Naisista on sotilaiksi ja siksi heille on järjestetty mahdollisuus asepalvelukseen.

Meinaatko, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvokysymyksiä pohtineilla juristeilla on jäänyt näin perustavaa laatua oleva syrjintä huomaamatta? Vai voisiko olla, että et ole tutustunut näihin perusteisiin?

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #65

Olen tiedustellut tätä asiaa mm. henkilökohtaisesti käräjäoikeudessa, ja Suomessa tämä ongelma ohitetaan vetoamalla perinteeseen ja oikeuskäytäntöön. Lakia on perinteisesti tulkittu siten, että miehiä saa tässä asiassa syrjiä ja oikeuskäytäntöä on vaikea muuttaa. Myös monet lakimiehet ovat tätä mieltä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Minulle opetettiin että ilman Lottia ei Suomen armeijasta olisi ollut mihinkään sillä sotilaiden muonittamine, varustamine, lääkitsemine sekä siviilie ja evakkoje auttaminen olisi jäänyt ilman tekijöitä. Toisinsanoen miehet soti ja naiset teki kaiken työn.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #74

Juuri näin, ja lotaksi ryhtyminen oli vapaaehtoista. Eli homma toimi ilman pakkoa. Miksei sama toimisi myös asetta kantavilla maanpuolustajilla?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #79

"Miksei sama toimisi myös asetta kantavilla maanpuolustajilla?"

Siksi, koska se ei toimi. Esimerkkejä on. Pyydän esittämään todisteita siitä, että toimii.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #93

Mikko Kangasoja: - "Pyydän esittämään todisteita siitä, että toimii."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus#/med...

Sinisellä merkatut valtiot ovat niitä, joilla ei ole asevelvollisuutta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #110

...mikä on täysin epärelevanttia, koska yhdenkään niistä sotilaspoliittinen asema ei ole rinnastettavissa Suomeen.

Toisekseen, nykyisen puolustusjärjestelmän toimivuutta ei niissä ole testattu sodan oloissa, jotka olisivat mitenkään rinnastettavissa mahdolliseen hyökkäysoperaatioon Suomea vastaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #114

No sitten ulkomaihin vetoaminen pitää lopettaa molemmin puolin. Koska maailmassa tosiaan ei ole kuin yksi Suomi, niin täydellistä sotilaspoliittista vertailukohtaa ei löydy. Suomesta taas ei kokemusperäistä tietoa aiheesta löydy, koska täällä on koko maan itsenäisen historian ajan ollut asevelvollisuus.

On siis turvauduttava aihetodisteisiin, mitkä tässä tapauksessa ovat lähinnä mielipiteitä. Voihan se tietty olla, että tässä maassa asuu niin jääräpäinen ja itsekäs kansa, että se ei maataan puolusta, ellei sitä siihen vankilatuomion uhalla pakoteta. Mutta sitten se sama kansa kyllä jatkuvasti valehtelee mielipidekyselyissä, joissa mitataan maanpuolustustahtoa.

Toisekseen, olen ymmärtänyt, että paras todiste monen maan -- myös Suomen -- puolustusstrategian toimivuudesta on, ettei sitä joudutakaan testaamaan sodan oloissa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #131

Mistähän syystä Israel ylläpitää asevelvollisuusjärjestelmää eikä ammattiarmeijaa? Sen suorituskyky on testattu tositoimissa toistuvasti, muutaman kerran koko maan olemassaolon ollessa vaakalaudalla.

"Vankilatuomion uhalla" on hauska ilmaus, kun vertaat miten blogisti Juhani Kähärä jäljempänä mainostaa nilkkapantarangaistusta niin käteväksi ja siviilin rientoja vähän häiritseväksi.

Tuokaan pitkä rauhan kausi todisteena pienen maan strategian toimivuudesta ei ole ihan ongelmaton, koska joudutaanko sitä testaamaan sodan oloissa, sehän riippuu aina suurvalloista / rajanaapureista.

Juha Vesamäki

Tuntuu hieman kaukaa haetulta tuo vetoaminen siihen mitä tapahtui vuonna 1939, ja kuinka silloin oli lähettää miehiä rintamalle. Samalla logiikalla Suomen pitäisi alkaa kiireesti perustamaan uudestaan hevosyksiköitä, sanottiinhan joskus Suomen hevosen näytelleen suurta osaa taisteluissa, ja varmaan piti paikkansakin. Eli jos tulee taas maaottelu itäistä naapuria vastaan, niin se kai on yhdentekevää onko meillä satatuhatta vaiko miljoona reserviläistä.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

kaikki on kyllä valmiit ottamaan vastaan kaikki maan tuomat etuudet mutta vastavuoroisuutta ei olla edes 6kk näyttämään.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Niinkauan kuin Suomella on sotilaallisia uhkakuvia joiden torjuntaan lasketaan tarvittavan x määrä asekuntoista väkeä tulee sellainen joukko myös jotenkin järjestää: kouluttaa, organisoida ja harjoituttaa.
Lisäksi suuri osa kansalaisistamme, niin miehet kuin naiset osallistuvat kriisiaikana maanpuolustusta ja yhteiskunnalle muiden elintärkeiden toimintojen tukeviin toimintoihin.

Asevelvollisuus on käsittääkseni halvin vaihtoehto järjestää suuri reservi. Vaihtoehto olisi palkata reservin verran väkeä.
Kriisiaikaisella maanpuolustuksella ei ole ennen eikä tulevaisuudessa tekemistä maanpuolustustahdon kanssa. Halukkuuksia ei kysellä vaan käteen annetaan käsky.

Tietenkin sotilasteknologia muuttuu ja sillä voi olla vaikutusta kun lasketaan tarvittavan reservin kokoa. Kun vuosikymmeniä sitten taistelualus tarvitsi satoja miehiä mennään nyt murto-osalla siitä määrästä.

On sitten eri asia onko nykyisessä asevelvollisista ja ammattilaisista koostuvassa järjestelmässä kehittämisen varaa ja miten esim liittoutuminen täydentäisi omaa maanpuolustuskykyämme.

Käsittääkseni sotaväessä on yksiköitä jo nyt jossa ei varusmiehiä palvele. Tehtävään vaadittava koulutusaika/kokemus tai tehtävän luonne ei mahdollista varusmiesten käyttöä.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Asevelvollisuus on käsittääkseni halvin vaihtoehto järjestää suuri reservi."

Ei ole, professori Joshua C. Hallin mukaan taloustieteellinen kirjallisuus toteaa lähes yksimielisesti asevelvollisuuden olevan tehoton järjestelmä vapaaehtoismalliin verrattuna: https://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus_Suom...

Valitettavasti armeijassa "asevelvollisuus on halpa" -valhetta toistellaan varusmiehille, itsekin muistan sen kuulleeni siellä. Valehtelu johtuu siitä, että Puolustusvoimilla on intressi ylläpitää asevelvollisuutta, sillä se takaa PV:n käyttöön näennäisesti ilmaisen 25 000 miehen pakkotyövoimajoukon vuosittain.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"se takaa PV:n käyttöön näennäisesti ilmaisen 25 000 miehen pakkotyövoimajoukon vuosittain."

Mitä työtä he tekevät?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #94

Pitävät yllä maanpuolustuskykyä.

Vastaavasti myös hävittäjät ylläpitävät maanpuolustuskykyä. Hävittäjistä joutuu maksamaan, vaikkei niitä koskaan tositoimissa käytettäisikään. Samoin varusmiesten suorittamasta palveluksesta tulisi maksaa, vaikkei hankittuja taitoja koskaan käytettäisikään.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #97

Koko ongelmahan ratkeaa korottamalla varusmiesten päivärahoja halutulle tasolle. Asia on eduskunnasta kiinni.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #102

Täysin samaa mieltä. Jos päivärahoja korotetaan sellaiselle tasolle, että varusmiehiksi hakeutuu enemmän nuoria kuin mitä on koulutuspaikkoja, pakottamisesta voidaan luopua ja kaikki ongelmat ratkeavat.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #97

Eivät pidä, vaan opiskelevat sitä.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Sivariaikoina 2000-luvun alussa olin itsekin palkka-armeijan kannalla. Jokunen vuosi myöhemmin aloin kuitenkin viisastua ja nykyisin ymmärrän paremmin suomalaisen asevelvollisuuteen perustuvan armeijan vaikka en sitä itse käynytkään. Asiaa aloin miettimään konkreettisemmin kun useampi kaveri meni armeijaan. Pohdin, haluaisinko tosiaan sotatilanteen sattuessa maata puolustavan ainoastaan palkka-armeijasta koostuvien sotilaiden? Kokisinko sen turvalliseksi? En. On parempi, että sotaan menevät kaikenlaiset ihmiset kaikenlaisista taustoista sillä periaatteella, että homma hoidetaan niin hyvin kuin pystytään ja sitten palataan takaisin kotiin. Palkka-armeijan yksi ongelma on, että se helposti muuttaisi armeijan sisäistä kulttuuria huonoon suuntaan. Sinne kertyisi entistä enemmän tavallisia varusmiehiä liipaisinherkempiä yksilöitä jotka suorastaan haluavat päästä tositoimiin testaamaan ihmisten tappamiseen tarkoitettuja uusimpia leluja.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ossi Ojutkangas vaikuttaa selvästi kypsyneen ja viisastuneen ikääntyessään.

Palkka-armeijasta tulee helposti militaristinen Rambojen saareke yhteiskunnan sisälle, minkä jälkeen siitä tulee myös sylkykuppi monenkirjaville pasifisteina esiintyville, jotka voivat kanavoida estottomasti kaikkea kaunaansa tähän yhteiskunnan toimintoon ja kostaa sille mitätöimällä sen toimintaedellytykset.

On erittäin tärkeää, että meitä puolustamaan tositilanteessa koulutetaan lähisukulaiset, parhaat kaverit, hyvät naapurit -- ne kaikki kunnon suomalaiset, joihin voimme itsekin samastua, ja joille me itse annamme täysimääräisen, varauksettoman tukemme erityisesti jos he joutuvat häätämään maastamme hyökkääjää henkensä kaupalla.

Sellaiset suomalaiset antoivat todella kovan näytön taistelutahdostaan ja -taidostaan 1939-45. Heidän kaltaisistaan koostuvat lukumääräisesti riittävät sodan ajan joukot ovat paras mahdollinen pelote maahamme tunkeutumista harkitsevalle, ja se on tehokkain tapa järjestää puolustus Suomen kokoiselle valtioalueelle 5,4 miljoonan asukkaan väestöpohjalta.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Pohdin, haluaisinko tosiaan sotatilanteen sattuessa maata puolustavan ainoastaan palkka-armeijasta koostuvien sotilaiden? Kokisinko sen turvalliseksi? En. On parempi, että sotaan menevät kaikenlaiset ihmiset kaikenlaisista taustoista sillä periaatteella, että homma hoidetaan niin hyvin kuin pystytään ja sitten palataan takaisin kotiin"

Ohi on -kampanjan sivuilta: http://ohion.fi/ukk.htm

"13. Eikö asevelvollisuus takaa että armeija ei tee vallankaappausta tai toimi muuten kansalaisia vastaan?

Jos palkan maksamatta jättäminen tekee varusmiehistä isänmaallisempia tai pyyteettömämpiä, niin tällä logiikalla myös poliisien, sairaanhoitajien ja poliitikkojen isänmaallisuutta ja palvelualttiutta voitaisiin kasvattaa jättämällä heidän palkkansa maksamatta. Kuitenkin mm. puoluetukia perustellaan sillä, että ilman niitä poliitikoilla olisi liian suuri houkutus lähteä ajamaan heille rahaa lahjoittaneiden etua.

Professori Panu Poutvaara kirjoittaa asevelvollisuuden demokratiaa turvaavasta vaikutuksesta seuraavasti:

"Toisinaan asevelvollisuutta puolustetaan väitteellä, että asevelvollisuusarmeija turvaisi armeijan demokraattisen kontrollin, tai tekisi epäsuositut sotilaalliset seikkailut vaikeammiksi. Natsi-Saksa, Neuvostoliitto ja Mussolinin Italia käyttivät kaikki asevelvollisuutta, kuten tekee myös valtaosa nykyisistä diktatuureista.

Huomattakoon, että sotilasvallankumoukset on usein tehty asevelvollisarmeijoilla. Esimerkkeinä mainittakoon Argentiina (1976), Brasilia (1963), Chile (1973), Kreikka (1967) ja Turkki(1980). Choi ja James (2003) puolestaan tarkastelevat systemaattisesti vuosien 1886 ja 1992 välisiä konflikteja, havaiten että useammin konflikteihin osallistuvat maat käyttävät useammin asevelvollisuutta. Vaikka kausaalisuuden suunta on epäselvä, ainakaan se ei tue väitettä asevelvollisuuden rauhaa edistävistä vaikutuksista.""

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Pitääpi kuitenkin muistaa että reservi löytyy myös niistä maista jotka ovat siirtyneet ammattiarmeijoihin. Aika monessa maassa käytetään, tehtävästä riippuen, 2-5 vuoden sopimuskautta aktiivipalveluksessa. Tämän jälkeen, taas tehtävästä riippuen, joko haet jatkoa tai siirryt reserviin joka voidaan tarvittaessa kutsua kokoon.

Tarkoittaa käytännössä sitä että jako ammatti- ja asevelvollisuusarmeijan välillä ei ole ihan itsestäänselvä. Kummatkin järjestelmät voivat täydentää toisiaan.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Näinhän se on. Suomessakin on paljon ammattisotilaita, vaikka pääosin järjestelmämme on reserviläisjärjestelmä.

Itse kannatan vain pakollisuudesta ja liian suurista koulutusmääristä luopumista sekä varusmiesten palkkioiden nostoa järkevämmälle tasolle. Tuloksena olisi lievästi ammattimaisempi reserviläisarmeija paremmilla varusteilla ja suuremmalla määrällä kertausharjoituksia ilman vakavia ongelmia yksilönvapauden ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Budjetissa tällaisen järjestelmän kustannukset olisivat suuremmat, koska nykyään piilossa olevia kustannuksia tulisi esiin, mutta kansantaloudellisesti päästäisiin yhtä halvalla kuin aiemminkin.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Vain massa-armeija eli reserviin pohjautuva järjestelmä pystyy vakuuttamaan Venäjän siitä ettei tänne kannata tulla. Ammattiarmeija ei voi koskaan olla niin suuri että sillä olisi suurtakaan merkitystä Suomen puolustamisessa muutenkuin vuorineuvostojen siirtämiseen ensimmäiseen liikenevään purtiloon ennenkuin massaarmeija pyyhkäisee ne suohon.

Syyiran sodasta voimme oppia sen että tahtoa ja rautaa täytyy olla kaikilla nopeasti saatavilla ennekuin me pystymme puolustamaan hajautetusti hyökkääjää vastaan.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

#66

Puolustuskykymme perusta on tällä hetkellä suuri ja koulutettu reservi.
Lähtökohtaisesti voidaan olettaa että se on seikka joka ei ole muutettavissa. Sitä eivät muuta liittoutumiset, liittoutumattomuudet tai mikään muukaan.

On sitten poliitikkojen tehtävä miettiä miten sellainen tilanne säilytetään jatkossakin. Asia ei ole pelkästään kustannuslaskentaa vaan siihen liittyy paljon muutakin.

Asevelvollisuuden pakottavuus on toisaalta hieman vanhaa tietoa. Käsittääkseni vapautuksen rauhan aikaisesta palveluksesta saa nykyisin helposti. Lähes pelkkä ilmoitusasia.
Kriisiaikainen työ - palvelusvelvoite onkin sitten eri asia. Se kävelee yksilönvapauksien edelle mennen tullen.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #72

Koulutettuja on tällä hetkellä nelinkertainen määrä sodan ajan joukkoihin nähden. Sodan ajan joukoissa olevatkin kertausharjoittelevat keskimäärin vajaan yhden kerran kymmenessä vuodessa. Mielikuvat koulutetusta reservistä eivät oikein pidä paikkansa, vaan järjestelmä kouluttaa aivan liikaa reserviläisiä, joille ei ole varusteita ja joiden taitoja ei pidetä yllä.

Vapautuksen saaminen ei ole ilmoitusasia, vaan siihen vaaditaan peruste. Toki verukkeet menevät helpohkosti läpi, mutta asevelvollisuudesta luistaminen valheella on rikos.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #87

Suomen sodan ajan vahvuus on 230 000, joista 160 000 palvelee maavoimissa. Tärkein ja suorituskykyisin osa reserviä koostuu varusmiespalveluksensa päättäneistä ikäluokista jo aivan siksi, että koulutus on heillä tuoreimmassa muistissa ja suurempi osa heistä on fyysisesti hyväkuntoisia ilman iän mukanaan tuomaa suorituskyvyn laskua, jolla on merkitystä edelleenkin ennen kaikkea suoraan taistelukosketukseen liittyvissä tehtävissä.

Jos laskee karkeasti suuntaa-antavan päässälaskun, kouluttamalla vuosittain runsaat 20 000 varusmiestä heistä saa iältään 20-31 -vuotiaita hyväkuntoisia reserviläisiä tarvittavan määrän palvelemaan kantahenkilökunnan johtamissa sodan ajan joukoissa, joihin järjestyy sijoittamattomasta reservistä aina tarvittaessa täydennystä ilman mitään vaikeuksia. Sen sijaan, sijoittamattomalle reserville ei Suomen puolustusmäärärahoilla hankita tarpeellista määrää ajanmukaista riittävää aseistusta, taisteluajoneuvoja ja muuta sotamateriaalia, joten huolimatta varusmieskoulutuksestaan heitä ei kutsuta liikekannalle pantaviin joukkoihin.

Onko poikkeusoloissa tai sotatilassa kansalle sitten jotakin haittaa siitä, että siviiliväestön keskuudessa on suuri osa sijoittamatonta varusmieskoulutuksen saanutta tai jopa lisäksi kertausharjoitettua reserviä?

Jos siviiliyhteiskunnan toimintoja ylläpitävät sotatilan aikanakin henkilöt, jotka tietävät Puolustusvoimien organisaation toimintatavoista ja sodankäynnin periaatteista enemmän kuin pelkästään siviilimaailmasta kokemusta saaneet, heillä luultavasti on paremmat eväät toimia määrätietoisesti poikkeusoloissa ja pysyä rauhallisina ymmärtäen, mitä todennäköisesti on tapahtumassa missäkin muuttuvassa tilanteessa. He pystyvät sotilaskoulutuksensa ansiosta toimimaan eri tavoin sodan ajan joukkojen tukena siviilipuolella sotatoimien ollessa käynnissä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #87

--asevelvollisuudesta luistaminen valheella on rikos.

Lääkärin työ voisi olla helpompaa, jos virkamiehelle valehtelu olisi kriminalisoitua :-)

Asevelvollisuudesta saa nykyään vapautuksen esim. kutsunnoissa ilmoittamalla, että käyttää säännöllisesti kannabista, eikä asiaa mitenkään pyritä tarkastamaan.

Tuskin aiheeton rikoksen tunnustaminen voisi olla rikos?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

En malta olla käyttämättä tilaisuutta:

Jos rationaalisen päättelyn kautta hyödyntämällä tieteellistä tietoa, sekä riippumattomilla selvityksillä päädytään lopputulokseen, että vain miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus on tarkoituksenmukaista, niin pitäisikö siitä luopua vai ei?

Ts. käveleekö yleisohjelman ensimmäinen pykälä toisen yli, vai päinvastoin?

Ei ole tarvetta vastata, enkä aio väitellä siitä onko yleinen asevelvollisuus todella tarkoituksenmukaista - haluan vain osoittaa sen, että idealistinen ratkaisu voi olla ristiriidassa rationaalisen päättelyn kanssa.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Tässä kyseisessä keskustelussa vaadittaisiin, että pakottamalla saataisiin sotilaille supervoimat, jotta pakkoa kannattaisi edes harkita.

Pakottaminen voi tietysti olla rationaalista jossain toisessa kysymyksessä, mikäli arvottaa vapauden matalammalle. Esimerkiksi verotus on rahan keräämistä pakottamalla, mutta kaiken verotuksen vastustaminen on reaalipolitiikassa kohtuullisen epärelevanttia libertardiutta.

Olennaista on selvittää, mistä erilaiset johtopäätökset johtuvat, ja rationaalisten keskustelijoiden välillä tämä palautuu tosiasioiden erilaiseen tulkintaan ja arvoihin. Asevelvollisuuskeskustelussa rationaalisuutta ei ole juuri lainkaan, sillä asevelvollisuuden kannattajat harvoin edes myöntävät, että asevelvollisuus on tasa-arvo-ongelma tai että varusmiesten palveluksella on vaihtoehtoiskustannus.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Asevelvollisuuslain sukupuoleen perustuvaa syrjivyyttä en edes kyseenalaista. Henkilökohtaisesti en näe sitä suurena ongelmana edellä mainitun perinteen (kulttuurin) vuoksi, mutta onhan se periaatteellisesti ikävää että asevelvollisuuslaki on ristiriidassa perustuslain kanssa. Maanpuolustusvelvollisuushan perustuslaissa jo määrätään kaikille kansalaisille. Olisiko siis vapaaehtoisuuden kannsa yhtä pätevä ratkaisu kaikille pakollinen maanpuolustuspalvelus, jonka yksi muoto olisi asepalvelus?

Ei se vuosi niinkään yksilötasolla merkitse, mutta kansantalouden kannalta sillä on ilman muuta suurikin negatiivinen vaikutus. Toisaalta palvelusajalla on myös positiivisia seurauksia, joita kuitenkin lienee vaikea kvantifioida, joten loppupeleissä kansantaloudellisen vaikutuksen arvioiminen on hyvin hankalaa. Itselläni ei ainakaan ole edellytyksiä siihen.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #106

Asevelvollisuuden ulottaminen naisiin poistaisi tietysti yhdenvertaisuusongelman, mutta kun jo nykyään koulutetaan valtavasti liikaa varusmiehiä kertausharjoituksiin ja materiaaliin nähden, ei naisten pakottamisessa palveluun ole juuri mieltä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #107

Pohtimatta kauhean tarkkaan, uskallan kuitenkin heittää että yhteiskunnassa on muitakin maanpuolustukseen liittyviä tehtäviä kuin asepalvelus. Tuohan olisi tavallaan oppivelvollisuuden jatkumoa, joskin muutaman vuoden tauon jälkeen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #107

Tämähän olisi ratkaistavissa sillä, että asevelvollisuuden voisi suorittaa maksulla tai verolla - pitää käydä armeija, sivari, tai maksaa veroa. Saksassa kun vielä oli siviilipalvelus, niin naisia hakeutui sinne vapaaehtoisesti päästäkseen työelämään kiinni.

Ulkoimailla asuvat turkkilaiset nuoret miehet muuten selviävät asevelvollisuudesta kertamaksulla, muutama tuhat euroa, tämä ilmeisesti kannustaa myös muuttamaan ulkomaille.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #113

Tuosta inspiroituneena ehdotan asepalveluksen suorittaneille asevelvollisille 3%-yksikköä alhaisempaa tuloveroa samalla kun tehdään asepalveluksesta rauhanaikana vapaaehtoista.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #116

Asevelvollisuuden poisto ja asepalveluksen korvaaminen palveluksen suorittajille verohuojennuksella olisi toki merkittävä parannus nykyjärjestelmään, mutta en näe mikä verohuojennusjärjestelmän etu on sille, että varusmiehille vain maksettaisiin paremmat päivärahat. Päivärahojen korottamista puoltaa ainakin varusmiesten nykyinen heikko henkilökohtainen taloustilanne. Lisäksi verojärjestelmän yksinkertaisuus ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä asioita.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #119

Verohuojennus liittyisi varusmiehen kantamaan vaihtoehtokustannukseen. Eli hänen kompensaationsa olisi suoranaisesti kytköksissä siihen, miten suuren uhrauksen hän tekee isänmaan puolustuksen turvaamiseksi. Tämä siis varmistaisi ettei kaikkea miehistöä rekrytoitaisi puhtaasti alhaisimman ansaintapotentiaalin omaavien joukosta.

Verotuksen yksinkertaisuus olisi mukavaa, mutta ei tämä nyt kauhean monimutkainen järjestely olisi. Yhdenvertainen se todellakin olisi, koska siinä korvautuisi se toteutumatta jäänyt vuosi työuralla.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #122

Haastavampiin tehtäviin voi rekrytoida ihmisiä myös nostamalla haastavista tehtävistä maksettua palkkaa. Tämä on yksinkertaisempi ja vähemmän kannusteita vääristävä tapa palkita. Ääritilanteissahan tämän verohuojennuksen arvo on pienimmillään nolla ja suurimmillaan miljoonia, joten samaa tehtävää tekevän palkkio voi vaihdella nollasta miljooniin, mikä on epäoikeudenmukaista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #127

Ymmärsin aiemmasta kommentistasi että harmittelit ettei vaihtoehtokustannusta ymmärretä ja huomioida. Koitin sen tehdä, mutta nyt se ei jostain syystä sinulle kelpaa? Vaihtoehtokustannushan on käytännössä vuosi työelämästä, suuremmaksikin pitäisi ehkä laittaa kun sehän on se viimeinen vuosi joka jää toteutumatta...

Oikeudenmukaisuus toteutuu, koska vaihtoehtokustannus on henkilökohtainen asia. Maanpuolustus taas on yhteinen asia ja kaikki osallistuvat joko työpanoksellaan tai veroina "vuoden panoksella". Nykyjärjestelmä on itse asiassa epäoikeudenmukaisempi, kun osa maksaa maanpuolustuksesta nolla ja toiset miljoonia ja hoitavat lisäksi hommatkin. Tarkastelit asiaa siis väärin päin. Verohuojennus ei ole palkkio, vaan verovelvollisuus tältä osin suoritetaan joko työnä ta rahassa.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #129

Mielestäni riittävän korkeat päivärahat on parempi tapa korvata varusmiehille työvuoden menetys. En kuitenkaan lähde enää vääntämään tästä tämän enempää, koska olet ilmeisimminkin käytännöllisesti katsoen samaa mieltä asiasta kanssani, mikäli kannatat verohuojennuksen lisäksi palveluksesta kieltäytyvien rankaisemisen lopettamista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #136

Saattaa noissa mielipiteissä olla hienoinen ero. Sinä näyttäisit olevan de facto luopumassa maanpuolustusvelvollisuudesta. Minä taas olisin ulottamassa sitä konkretiaksi asti kaikille kansalaisille. Pragmaatikkona vain näen, että koska asepalvelus jo on de facto vapaaehtoista voitaisiin järjestää niin että sen suorittavien vaihtoehtokustannus korvattaisiin. Arvaan että olemme hyvinkin erimielisiä.

Kiitos mielenkiintoisesta keskusteluaiheesta ja hyvää jatkoa!

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Sillanpäätä lainaten:

Mitä lieneekin aarteita Suomessa
toki kallehin on vapaus
täällä suorana seistä ja kaatua
on joka miehellä oikeus

Siis te lapset ja vanhukset
ja te äidit ja morsiamet
niin kauan teillä on suojattu lies
kun on pystyssä yksikin mies

Petteri Hiienkoski

Blogisti pohtii kiinnostavia kysymyksiä.

Nykyajan hengen mukaisesti asevelvollisuutta ei vastutetakaan enää pasifisimilla, kuten muutama vuosikymmen sitten oli tavallista, vaan yksilönvapaudella (raadollisemmin sanottuna: itsekkyydellä).

Päätelmät ilmeisesti lähtevät idealistisesta ja utopistisesta yhteiskuntanäkemyksestä, jossa korostuu individualismi ja liberalismi.

Johdonmukaisesti sovellettuna, puhtaaksiviljeltynä se johtaa kuitenkin ongelmiin todellisuuden kanssa. Se tuskin olisi hyväksi individualismin ja liberalisminkaan kannalta.

Asevelvollisuusarmeijalle on vaikea nähdä vaihtoehtoa, jonka avulla uskottava maanpuolustus olisi mahdollista järjestää Suomessa yhtä kattavasti ja yhtä edullisesti, kustannustehokkaasti.

Palkka-armeijalla tuskin käytännössä koskaan voidaan saavuttaa yhtä merkittävää puolustustahtoa ja -kykyä, siis myös pelotetasoa, kuin asevelvollisuusarmeijalla. Tämä nostaa mahdollisen vihollisen kynnystä tunkeutua maahan.

Palkka-armeijan ylläpitäminen tulisi valtavan kalliiksi, liian kalliiksi. Epäilemättä siihen liittyisi muitakin ongelmia.

Asevelvollisuusarmeijaan perustuva maanpuolustus ei itsessään uhkaa ketään. Se on palkka-armeijaan verrattuna "puolustuksellisempi": asevelvollisuusarmeijan mobilisoiminen hyökkäyssotaan on vaikeampaa kuin palkka-armeijan. Tämä piirre osaltaan vähentää ennaltaehkäisevästi mahdollisen vihollisen tarvetta tunkeutua maahan.

Oman asevelvollisuusarmeijan avulla taas on mahdollista - toisin kuin sotilasliiton jäsenenä - säilyttää poliittinen riippumattomuus ja itsemääräämisoikeus, valtiollinen päätösvalta omissa käsissä. Näin ollen on myös mahdollista välttää joutumasta vedetyksi mukaan sotaan sotilasliiton muiden jäsenten tekemien ratkaisujen seurauksena.

Naton jäsenenä Suomi olisi sijaintinsa takia epäilemättä myös automaattisesti Venäjän iskujen kohde, jos sen ja Naton välillä näet kehkeytyisi sotilaallinen konflikti.

Nato-jäsenyys ei itsessään edes poistaisi oman armeijan tarvetta. Sijaintinsa takia Suomessa tuskin voisi ilman asevelvollisuusarmeijaa puolustaa maata riittävän kauan ennen kuin Natolla olisi edes käytännössä mahdollisuuksia puolustaa maata.

Sotilasliiton jäsenenä Suomeen tulisi jo ennakolta sijoittaa Naton pysyviä tukikohtia ja riittävä määrä maajoukkoja, että asevelvollisuudesta luopumista voisi edes harkita. Sellaista mahdollisuutta taas ei ole näköpiirissä.

Edes sotilasliittoon liittyminen ei siis itsessään poistaisi asevelvellisuuden tarvetta.

Vaihtoehto asevelvollisuusarmeijalle voisi periaatteessa olla uskottava ydinasepelote. Se todennäköisesti edellyttäisi oman ydinaseen ja tuhoamattoman laukaisuteknologian hankkimista ja ylläpitämista sekä uskottavaa doktriinia ydinaseen käytöstä. Suomen irrottautumista ydinsulkusopimuksesta kansainvälisine seurauksineen tuntuu kuitenkin käytännössä mahdottomalta edes kuvitella.

Sukupuolten tasapuolisuuden nimissä naisetkin voisi kenties velvoittaa asevelvollisiksi. En kuitenkaan pitäisi tätä välttämättömänä. Naisten vapauttamiselle asevelvollisuudesta on mielestäni edelleen riittävät biologiset perusteet: ne liittyvät lähinnä suvun jatkamiseen, lasten synnyttämiseen.

Asevelvollisuus on valtiovallan miehille asettama pakko yhteisen isänmaamme suojelemiseksi, mutta epäoikeudenmukainen se ei mielestäni ole.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

#82

Suomessa on jo pysyviä tukikohtia ja joukkoja, olemmepa Naton jäseniä tai ei. Siinä olet oikeassa että Naton jäsenyys ei poista jäsenmailta velvoitetta omaan maanpuolustukseen.

Todennäköisyys joutua Venäjän sotilaallisen aggression kohteeksi ei ole kiinni Suomen liittoutumisesta tai littoutumattomuudesta. Vaikka tilanne olisi Venäjä vs Nato.

Sellaisessakin tilanteessa Suomen tehtävä on varmistaa alueellinen koskemattomuus eli omalta osaltamme pitää Venäjä pussitettuna Suomenlahden pohjukkaan.
Suomen velvollisuus on katsoa että Venäjä ei voi aluettamme missään olosuhteissa voi hyödyntää muita vastaan. Niin maata kuin meri- ja ilmatilaa.

Vaihtoehto olisi antaa Venäjän tilapäisesti tai pyayvästi käyttää aluettamme ilman sotilaallista vastarintaa. Kaikissa muissa tapauksissa ison sotilaallisen kriisin aikana Suomenlahti on itänaapurilta closed. Maantieteelle nekään eivät mitään voi.
Suomen ja Ruotsin lisäksi mitään muuta porttia Itämerellä länteen ei ole.
Sitä Tossavaisen ylistämää suurruhtinaskunnan aikaa lukuunottamatta näin on ollut koko historiamme ajan.

Vuonna 1945 uskottava puolustuksemme ei siihen täysin kyennyt vaan NL piti mm Turussa punalaivaston sukellusveneitä sotatoimissaan muita vastaan. Maa voidaan alistaa sotilaallisesti myös kynällä.
Lapin sodasta ei kansanäänestyksiä, halukkuuksia tai yksilönvapauksia kyselty.

Eipä tämä nyt sinänsä asevevollisuuteen liity joten förlåt poikkeus.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Selvennyksenä: rauhan aikana Venäjä ei ole suinkaan pussitettuna mihinkään, vaan sekä sen siviilialuksilla että sotalaivastolla on esteetön pääsy kansainvälisiä laivaväyliä pitkin aina Tanskan salmiin ja sieltä Atlantille saakka. Aivan samoin, lentoliikenteelle on kansainvälinen ilmakäytävä laivaväylän yläpuolella keskellä Suomenlahtea, niin siviilikoneille kuin sotilaskoneillekin.

On siis kokonaan Venäjästä itsestään kiinni, pussitetaanko sitä vai ei.

Jos Suomi ei ole osallisena sodassa Venäjää vastaan, Suomella ei edelleenkään ole kansainvälis-oikeudellista syytä estää Venäjää liikkumasta vapaasti kansainvälisillä väylillä sodankaan aikana. Näin siitä huolimatta, että tänä päivänä jokainen koordinaattipiste Itämerellä on käytännössä merimaaliohjusten kantaman sisällä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #99

#99

Juuri näin. Hiienkosken tarkoittaman sotilaallisen Venäjä-Nato -kriisin aikana Suomenlahden kv alueet menettävät merkityksensä ja muuttuvat potentionaalisiksi sotatoimialueiksi.

Kriisin aikana Venäjällä ei siis ole turvallista kauttakulkua länteen niin kauan kuin Suomi pitää alueensa koskemattomana. Jäsenyys Natossa tai sen puute ei siihen vaikuta.

Rauhan aikana noiden alueiden asema on tietysti avoin ja kauttakulku on mahdollista.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"Suomen velvollisuus on katsoa että Venäjä ei voi aluettamme missään olosuhteissa voi hyödyntää muita vastaan."

Kyllä tuo pätee symmetrisesti. Suomen velvollisuus on myös katsoa, että muut eivät voi hyödyntää aluettamme Venäjää vastaan. Kumpi tahansa epäsymmetria tekee meistä välittömästi konfliktin osapuolen.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #121

Me olemme osapuoli joka tapauksessa. Sotilaallisessa Venäjä vs Nato kriisissä maa ei voi jättäytyä ulkopuolelle omalla ilmoituksella. Suomi on sijainnistaan johtuen Suomenlahden lukko ja ainoa portti länteen. Etelärannalla siitä huolehtii Nato.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Erityisesti asevelvollisuudesta kieltäytyvät pitävät edelleen antimilitarismia / pasifismia edelleen tärkeimpänä kieltäytymissyynä, joten ei pasifismi ole mihinkään kadonnut. Liberaaliteemat ovat vain tulleet tähän rinnalle, kun aiemmin niitä ei juuri ole näkynyt.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Täytyy ymmärtää, että vapaaehtoisuus merkitsisi vapaaehtoisuutta myös sodan aikana, vaikka kuinka olisi ammattisotilas ja nauttinut mukavaa liksaa rauhan vuosina. Kun sota syttyisi ja pitäisi mennä rintamalle, niin sitten vain eroaisi duunistaan.

Ihan kivaa sellainen liberalismi, mutta puhtaassa ideologisuudessaan se menee tässä tapauksessa kaiken pragmaattisuuden ulkopuolelle. Tilanne on joskus niin vaativa, että vapaaehtoisuuspohjalla ei riittävää vastarintaa mitenkään saa aikaiseksi. Jatkosodan viimeisimmissä taisteluissa, joiden ansiosta Suomi säilytti itsenäisyytensä, oli tilanteita, joissa komppanian päällikkö seisoi rintamalinjan takana ja ampui jokaisen karkuun lähtevän kuoliaaksi. Tällä tavalla säästettiin sekä suomalaisten sotilaiden henkiä että Suomen säilyminen valtiona ja kansakuntana kansakuntien joukossa.

Pakollinen asevelvollisuus on ehkäpä ainoa pakko, jota suomalaisessa yhteiskunnassa kannatan. Ilman sitä olisimme jo ajat sitten saaneet heittää hyvästit kaikelle vapaudelle, jopa sille rajoitetulle, josta nyt voimme nauttia. En kannattaisi yleistä asevelvollisuutta Englannissa, Ranskassa enkä USA:ssa. Ne maat eivät sellaista tarvitse.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #95

Reserviläiset voivat allekirjoittaa sopimuksen, jossa he sitoutuvat puolustamaan maata, eli mitään ongelmaa ei ole. Tällöin heitä sitoisi aivan samanlainen pakko kriisitilanteessa kuin nyt.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Petteri Hiienkoski, # 82.:

Muuten monia hyvin päteviä näkökohtia sisältävässä kirjoituksessasi on karkea asiavirhe:

"Sotilasliiton jäsenenä Suomeen tulisi jo ennakolta sijoittaa Naton pysyviä tukikohtia ja riittävä määrä maajoukkoja, että asevelvollisuudesta luopumista voisi edes harkita. Sellaista mahdollisuutta taas ei ole näköpiirissä."

Mitään vaatimusta Naton pysyvistä tukikohdista ei Pohjois-Atlantin liiton jäsenyys sisällä; niitä ei tänä päivänä luultavasti Suomeen saataisi edes pyytämälläkään. Riittävä määrä maajoukkoja meillä on omasta takaa niin kauan kuin pidämme voimassa yleisen asevelvollisuuden.

Petteri Hiienkoski

#92. En toki tarkoittanut, että Nato-jäsenyys velvoittaisi siihen, että Naton pysyviä tukikohtia ja joukkoja sijoitettaisiin Suomeen.

Tarkoitin, että pysyvät tukikohdat ja maajoukot tarvitaan Suomen alueen puolustamiseksi, jos Suomi olisi Naton jäsen.

Jos Suomella ei olisi edes asevelvollisuusarmeijaa ja -reserviä - kuten blogisti esitti - tulisi Suomeen epäilemättä sijoittaa sitäkin suuremmat Nato-joukot ja puolustusjärjestelmät, että puolustus olisi uskottava.

On ilmeistä, kuten kommentissa todettiin, että Naton jäsenenä sotilasliiton pysyviä tukikohtia ja -joukkoja ei Suomeen kuitenkaan saataisi pyytämälläkään. Tähän on useitakin syitä.

Sitä, olisiko Suomen asevelvollisuus/reserviarmeija, ilman Naton pysyviä joukkoja ja tukikohtia, riittävä yksin puolustamaan Suomen aluetta ja pysäyttämään hyökkääjän, siinä tapauksessa, että Suomi olisi sotilasliiton jäsen, riippuu siitä, millaisella voimalla Suomeen hyökättäisiin.

Tilanteessa, jossa Venäjän ja Naton välille olisi muodostumassa konflikti, Suomi olisi nähdäkseni automaattisesti mukana konfliktissa. Mahdollisuutta konfliktin ulkopuolelle jäämisestä on vaikea kuvitella...

Venäjän puolustuksen kannalta Suomi taas on sijanniltaan avainasemassa. Epäilemättä Venäjä varmistaisi jo hyvissä ajoin sen, että Suomen kautta tuleva uhka eliminoitaisiin riittävällä asevoimalla.

Jos Suomi ei ole Naton jäsen ja on selvää, ettei maatamme käytetä tukialueena Venäjää vastaan, Venäjälle ei muodostu Suomen kautta uhkaa. Venäjällä ei näin ollen ole myöskäänn tarvetta hyökätä (puolustautua preventiivisesti) ja saada sen takia vihollista pääovensa kynnykselle.

Tällöin Suomelle riittää se, että puolustuksemme on riittävän uskottava, ettei Venäjän kannata sotkea maamme mukaan sotaan vaan jättää se Naton kanssa mahdollisesti kehittyvässä konfliktissa sotatoimien ulkopuolelle.

Asevelvollisuusarmeija ja -reservi muodostavat vahvan perustan tähän. Lisäksi mahdollisuus saada ulkomaista sotilaallista apua ja näin laajentaa sotaa Suomen suunnalla, muodostavat pelotteen, joka nostaa Venäjän kynnystä hyökätä Suomeen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #130

OK Petteri, pyydän anteeksi väärinkäsitystäni, nyt ymmärrän mitä tarkoitit.

___

"Tilanteessa, jossa Venäjän ja Naton välille olisi muodostumassa konflikti, Suomi olisi nähdäkseni automaattisesti mukana konfliktissa. Mahdollisuutta konfliktin ulkopuolelle jäämisestä on vaikea kuvitella..."

Näinhän se Naton jäsenmaalle menee. Hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan, ja Artikla 5 velvoittaa tällöin tukemaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata sopivaksi katsotuilla keinoilla.

Nato-Suomen tapauksessa, liittokumppanienkin puolustaminen tapahtuisi paljolti puolustamalla Suomen omaa valtioaluetta, koska on taaempana sijaitsevien jäsenmaiden etu on sinänsä, että taistelut käydään edessä eikä heidän kotinurkillaan. Mahdollisesti Baltian maiden puolustuksessa voitaisiin kyllä tukeutua Suomen alueeseen, vaikka Nato käyttäisi siihen muiden jäsenmaiden joukkoja.

Venäjälle ei koskaan ole selvää, että Suomea ei käytetä tukialueena hyökkäykselle sitä vastaan, kuuluimmepa Natoon tai pysyttelimmepä sen ulkopuolella.

YYA-aikana neuvostomarsalkat kävivät sanomassa suomalaisille: "NL:n asevoimat eivät jää toimettomina odottamaan, kunnes Lännen taistelukärjet tulevat sen ilmatilaan", eli Suomi olisi otettu ilman muuta eteen työnnetyksi puskurivyöhykkeeksi Leningradin puolustukselle eikä siinä olisi suomalaisilta kysytty yhtään mitään. Tänäkään päivänä en laskisi mitään sen varaan, että Venäjä muuttaisi doktriiniaan "lähiulkomaan puolueettomuuden varmistamisesta" * tekipä Suomi mitä tahansa tai oli tekemättä.
___

*) llmaisu "lähiulkomaan puolueettomuuden varmistaminen" on Venäjän käyttämä fraasi Zapad- ja Ladoga -sotaharjoituksistaan, joissa se on harjoitellut mm. Suomen haltuunottoa.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Onneksi valtaosa suomalaisista miehistä on valmis tarttumaan aseeseen ihan Kähärästä riippumatta. Ajattelematta paljonko hän saa palkkaa, tai pääseekö hän ajoissa Ruotsinlaivalle vai ei. En usko kenenkään meistä ajattelevan nimenomaan Kähärän puolustamista.

Minä kutsuisin nykyistä järjestelyä hyvinkin vapaaehtoiseksi. Itse voisin palauttaa melko vaivattomasti sotilaspassini. Pari viikkoa jossain höpö-koulutuksessa Lapinjärvellä(?) ja siinä. Aseellisen maanpuolustuksen vastustajat ovat tainneet järjestää kurssilaisille jopa jonkinlaisen rahallisen palkkionkin moisesta päätöksestä.

Puolustusvoimat on seurannut hyvin aikaa ja ääntä pitämättä helpottanut asennevammaisten palveluksesta poispääsyä. Reservi on koko ajan pienentynyt, eikä vahingollisia ihmisiä tarvitse pitää joukoissa entiseen malliin..

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Minä kutsuisin nykyistä järjestelyä hyvinkin vapaaehtoiseksi."

Sitä se ei ole, niin kauan kun siviilipalvelusmiehet viettävät vuoden matalan tuottavuuden palveluksessa ja totaalikieltäytyjät 173 päivää panta jalassa. Kummatkin ovat yhteiskunnalle turhia kustannuksia, joista päästäisiin jos armeijaan pakottamisen sijasta houkuteltaisiin.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Minä en vaan ymmärrä, että jos kerran Niemelää uskomme (ja miksi emme uskoisi?), niin mihin asevelvollisuutta varsinaisesti tarvitaan? Jos valtaosa suomalaisista (miehistä) on valmiita ja vapaaehtoisia puolustamaan maataan, niin miksi täytyy pitäää kiinni vanhoista pakottavista lakipykälistä? Varsinkin, jos järjestelmä on jo de facto vapaaehtoinen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Parillapienellä muutoksellakin selvittäisiin, poistetaan sukupuolta koskeva rajoitus sekä palveluksesta kieltäytyvän rankaiseminen. Muulta osin voisi pysyä entiselläänkin jos velvollisuutta poistamaan ei ryhdytä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Juhani Kähärä, miksi kirjoittelet tällaisia blogeja? Sinä ja hengenheimolaisesi pääsette asevelvollisuudesta pelkästään pitämällä pantaa nilkassa -- siis mitä oikein valitat, samalla riemuiten siitä, että tarpeitasi ei rajoiteta?

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Koska kannatan vapaata yhteiskuntaa ja kannustaa muita samoin ajattelevia ilmaisemaan kantansa julkisesti.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ja miten panta nilkassasi rajoittaa vapauksiasi?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #115

Tämä kysymys lienee hyvä päätös vilkkaalle ja mielenkiintoiselle keskustelulle.

Käyttäjän mattiuuk kuva
Matti Uusi-Kokko

Ajan hukkaan menemisestä tai työuraan kohdistuvista vaikutuksista on ihan turha puhua. Kellä muka on vuodesta kaikki kiinni ja kellä on muka tässä maailmassa niin kiire? Tässä saadaan tehdä töitä varmasti 80-vuotiaiksi asti että saadaan suurten ikäluokkien tekemät vahingot korjattua.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset