Juhani Kähärä Käytännönläheistä liberalismia

Paikallinen sopiminen edistää joustoja työntekijöiden ehdoilla

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sapelinkalistelu irtisanomislaista on aiheuttanut useita poliittisia lakkoja ja työmarkkinakriisi on ollut kotimaan puhutuin aihe pari viikkoa. Ammattiliitoille kelpaa kompromissien sijaan ainoastaan tyrmäysvoitto, eli lakiesityksen vetäminen pois. Tämä on aiheuttanut arvovaltataistelun, koska lainsäädäntövalta on Suomessa eduskunnalla ja AY-liikkeen painostus tuntuu veto-oikeuden käyttämiseltä.

Irtisanomislaki on pieni muutos. Sen tarkoitus on laskea kynnystä henkilöperusteiseen irtisanomiseen, joka on nykyään jo mahdollista, mutta oikeuskäytännön perusteella kynnys on ajoittain korkea. Esimerkkejä korkeasta kynnyksestä voi lukea esimerkiksi tästä Suomen Yrittäjien jutusta. Irtisanomislain keskeisenä tavoitteena on parantaa kohtaantoa työmarkkinoilla ja tätä kautta tuottavuutta: pyritään varmistaan, että kussakin työpaikassa on siihen sopivin henkilö. Myös työmarkkinajärjestöjen mielestä muutos on vähäinen tai mitätön.

Vaihtoehto, jota hallitus on tarjonnut irtisanomislaille, on paikallisen sopimisen edistäminen. Tämä olisi toimiva ja vaikuttavampi keino edistää työmarkkinoiden joustavuutta, ja mikä parasta, se tehtäisiin täysin työntekijöiden ehdoilla. Paikallisessa sopimisessa työntekijät voisivat valita keskuudestaan edustajan neuvottelemaan joustoista, sopia joustoista yhdessä tai valtuuttaa liiton luottamusmiehen edustamaan työntekijöitä. Mitään ei siis voitaisi tehdä ilman työntekijöiden hyväksyntää.

Tämä ei kuitenkaan käy AY-väelle. Heidän mielestään ainoastaan ammattiliiton jäsen on riittävän taitava lukemaan työehtosopimuksia ja sopimaan joustoista. Ammattiliitoissa tiedetään kunkin työpaikan paikalliset olosuhteet paremmin kuin työpaikoilla.

Todellisuudessa paikallisen sopimisen joustot eivät ole mitään munkkilatinaa, vaan ne on kirjoitettu selkokielellä. Esimerkkejä paikallisen sopimisen pykälistä:

“Lauantait ja sunnuntait ovat lähtökohtaisesti vapaapäiviä. Palvelustarpeen sitä vaatiessa voidaan paikallisesti sopia, että lauantai voi olla työpäivä, jolloin viikkoa kohti annetaan toinen vapaapäivä, joka pyritään järjestämään maanantaiksi.”

“Vuorokautinen säännöllinen työaika voi paikallisesti sopien olla enintään 10 tuntia. “

Ammattiliitot asettuvat röyhkeästi työntekijöiden yläpuolelle ja aliarvioivat todella pahasti ihmisiä väittäessään, että tämäntyyppisista joustoista sopiminen ei järjestäytymättömillä työpaikoilla onnistu. Edes siinä tapauksessa, että kaikki työpaikan ihmiset olisivat täysin yksimielisiä joustojen käytöstä, liitot voivat estää niiden käytön ellei liittoa tuoda työpaikalle.

Paikallisen sopimisen edistäminen olisi hyvä ratkaisu käsilläolevaan työmarkkinakriisiin ja paikallista sopimista pitäisi edistää joka tapauksessa liittojen vastustuksesta huolimatta. Työntekijöiden vapautta päättää omista asioistaan omilla ehdoillaan ei ole mitään syytä rajoittaa nykymallin mukaisesti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

tämä ei ole sinänsä enää pelkästä irtisanomislaista vaan ay liiton ja työtätekevän kansan epäluottamuslauseesta hallitukselle. Hallitus on leikannut työntekijöiltä tällä hallituskaudella yhteensä toistakymmentä kertaa, siksi esim JHLn iskuslogan, viimeinen niitti.

Suomessa ei ole toimivaa oppositiojärjestelmää, siksi ei ole mitään muuta toimivaa vastakeinoa hallituksen mielivaltaa vastaan.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Kun muistelee viime eduskuntavaalien eri puolueiden ohjelmia ei siellä luvattu kansalle muita kuin leikkauksia ja noita leikauksia viime hallituskaudella itseasiassa tehtiin enemmän eri etuisuuksin kuin nyt on tehty. Ja tuleva hallitus tulee lisää leikkauksia tekemään oli sen kokoonpano mikä tahansa, tietysti sitä toivoisi olevansa väärässä.

Toki aina voi velaksi elää jos se on se oikea valinta.

PS. Näin palkansaajana voin todeta että minulta henkilökohtiasesti ei ole ns. leikkauksia tullut kuin kaksi ja niitäkin kompensointiin veronalennuksilla, jolloin niiden vaikutus jäi viime kädessä pieneksi. Mitkä ovat ne toistakymmentä leikausta mitkä ovat sinua henkilökohtiasesti koskeneet?

Näyttää aina olevan niin että ne muistetaan mitä on tehty negatiivisesti, mutta aina unohdetaan se mitä on saatu.

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen

" jolloin niiden vaikutus jäi viime kädessä pieneksi. Mitkä ovat ne toistakymmentä leikausta mitkä ovat sinua henkilökohtiasesti koskeneet?"

No sittenhän on kaikki hyvin tässä valtakunnassa, jos jotkut leikkaukset eivät koske sinua henk. kohtaisesti, eikö niin?

Aloitappa vaikka lomarahojen leikkauksista ja työnantajien maksujen siirtämisestä työntekijöille..

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #9

#9

"No sittenhän on kaikki hyvin tässä valtakunnassa, jos jotkut leikkaukset eivät koske sinua henk. kohtaisesti, eikö niin?"

Aina olisi parempi, että niiltä otettaisiin joilla on, mutta ne eivät moiseen suostu. Toki aina voidaan elää Kreikan tyylin velaksi.

"Aloitappa vaikka lomarahojen leikkauksista ja työnantajien maksujen siirtämisestä työntekijöille.."

Ja luovun vastineeksi saamastani veronalennuksesta? ja ehkä mahdollisesti jopa työpaikastani?

Varsin kannatettavan ehdotuksen laitoit vireille.
Aina voi toki miettiä pitääkö työnantajan maksaa työntekijän tulevaisuuden eläkkeet yms. vai pitäisikö myös työntekijän itse omien etujensa kustannuksiin osallistua.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #18

#18
Kuten edellä sanoin, vain se kyetään näkemään mitä on menetetty, mutta se mitä on saatu jätetään kertomatta. JHL:n lista vahvistaa tämän asian

Listastasi päätellen kuulut henkilökohtaisesti kaikkiin noihin ryhmiin joita listaamasi asiat koskevat.

On tosiaan ikävää, jos vapaalla olosta ei saa lisää lomapäiviä ja harva tahtoo enää muistaa että edelliseltä hallitukselta jäi ammattikoulutukseen suunnattua leikausta yli 200 miljoonaa.
Ja minusta on täysin oikein että lomalla sairastaminen menee omaan piikkiin, sillä Suomessa on kymmeniä tuhansia joilla lomalla sairastaminen on aina omaan piikkin eikä lomia voi sairastumisen perusteella siirtää. Tuolloin tulee edes jotain yhdenvartaisuutta eri palkansaajien kesken.

Koeaika määrätään viime kädessä TESissä ja enkä tuota nyt sanoisi minään todellisena heikennyksenä vai onko niin että halutaan lyhyempi koeaika jotta ei tarvitsisi pinnistellä töissä liian pitkään oikeana työntekijänä?

Lapsilisistä vain se, että hallistus leikkasi vasemmiston ollessa siellö niistä lähes 8 euroa ja tämä nykyinen lähes euron, niin miten tuo isompi leikkaus on hyväksytty, mutta huomattavasti pienempi on se viimeine niitti?

Puheistaan huolimatta niindemarit kuin vasemmisto tulevat hallituksessa olleessan suorittamaan erinäisiä leikkauksia yhteiskunnassa ja leikkauslista tuskin poikkeaa linkkaamastasi listasta.

Toivon toki olevani väärässä

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

Ymmärrän kyllä pettymyksen hallitukseen, mutta miksi osoittaa pettymystään tavalla, jolla ei ole juurikaan vaikutusta hallitukseen, mutta sen sijaan hankaloittaa kiistaan syyttömien elämää? Varsinkin, kun vajaan vuoden päästä on eduskuntavaalit, joissa voi antaa palautetta paljon konkreettisemmalla tavalla ja laittaa koko hallituksen vaihtoon?

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen

"Ymmärrän kyllä pettymyksen hallitukseen, mutta miksi osoittaa pettymystään tavalla, olla ei ole juurikaan vaikutusta hallitukseen"

Jätit kertomatta ne keinot, joilla on vaikutusta. Ainiin, äänestämällä vaaleissa? :) Sipilä istuis Vanhasen kanssa samassa putiikissa tällä hetkellä, jos keskustan vaalikampanja olisi ollu ees sinnepäin nykyisen hallituksen toimintaan verratuna..

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #10

Kyllähän sillä äänestämisellä tuppaa olemaan varsin iso vaikutus seuraavan hallituksen kokoonpanoon. Äänestämisessä on vielä sekin hyvä puoli, että siinä eivät yleensä lapset tai muutkaan sivulliset joudu sijaiskärsijöiksi.

Sipilä tuskin tulee olemaan seuraavan hallituksen pääministeri, joten miksi käyttää vaivaa ja haitata sivullisten elämää vain osoittaakseen mieltään hallitukselle, joka on joka tapauksessa kohta lähdössä?

Ja jos Sipilä ei olekaan tehnyt kaikkea mitä vaalikampanjoissaan on luvannut, eipä hän siinä pahemmin eroa edeltävistä pääministereistä ja tuskin eroaa seuraavistakaan.

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen Vastaus kommenttiin #17

"Sipilä tuskin tulee olemaan seuraavan hallituksen pääministeri, joten miksi käyttää vaivaa ja haitata sivullisten elämää vain osoittaakseen mieltään hallitukselle, joka on joka tapauksessa kohta lähdössä?"

Huhuhh, eli annetaan vapaasti mellastaa kuin diktaattori se 4 vuotta seuraaviin vaaleihin koska kuiteski lähdössä? Toki sen tietää Sipiläkin ja on näköjään ottanut loppukirin. Ja sehän nähtiin myös case "Sininen menneisyys" hallitukseen hinnalla millä hyvänsä, kuinka epätoivoisesti Sipilä haluaa roikkua vallan kahvassa kiinni.

"Ja jos Sipilä ei olekaan tehnyt kaikkea mitä vaalikampanjoissaan on luvannut, eipä hän siinä pahemmin eroa edeltävistä pääministereistä ja tuskin eroaa seuraavistakaan."

No sittenkhän se onkin hyväksyttävää koska muutkin ovat yhtä huonoja :) Ja sitten ihmettellään miksi äänestysprosentti on mitä on...

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #23

Ei Sipilän hallituksella ole enää vuottakaan jäljellä, joten hieman turhanaikaiselta kyllä tuntuu nyt enää tässä vaiheessa ryhtyä kauheasti protesteja järjestelemään.

Niin tämä edustuksellinen demokratia vaan tuppaa toimimaan, että 4 vuoden välein pääsee äänestämään siitä, minkä puolueen vuoro on päästä seuraavan 4 vuoden ajaksi vallankahvaan. Jos valintaan ei sitten ollakaan tyytyväisiä, 4 vuoden päästä on taas mahdollista vaihtaa tilalle joku muu ja niin yleensä vaihdetaankin, kunnes taas siihen petytään ja 4. vuoden päästä vaihdetaan taas, ja niin piiri pieni pyörii.

Olisihan se toki mukavaa, jos ensi vaaleissa valtaan äänestettäisiinkin välillä uusia yrittäjiä, joka lupaavat vain sen minkä pystyvät pitämään ja sitten myös pitävät lupauksensa. Mutta veikkaisin, että tälläkin kertaa eniten ääniä keräävät samat vanhat puolueet, jotka lupaavat eniten hyvää ja joiden edellisten lupausten pettämiset ollaan jo ehditty unohtaa.

Toki vielä mukavampaa olisi, jos siirryttäisiin kohti suoraa demokratiaa, jolloin kansalaiset pääsisivät ihan itse äänestämään asioista sen sijaan, että joutuvat pettymään edustajiinsa kerta toisensa jälkeen, mutta se tuskin tulee tapahtumaan ihan lähitulevaisuudessa.

Käyttäjän LauriViherv kuva
Lauri Vihervä

Se, minkä takia liitot vastustavat paikallista sopimista ilman liiton tukea on todella yksinkertainen. Muuten joku tollo yrittäjä käytännössä nimeää sukulaisensa tai juoksupoikansa "henkilöstön edustajaksi" ja väittää sitä paikalliseksi sopimiseksi. Tällöin osapuolet eivät ole tasapuolisessa asemassa, mitä paikalliseen neuvotteluihin tulee.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

Eiköhän työntekijöiden edustaja olisi kuitenkin aina työntekijöiden valitsema, vaikkei välttämättä liittoon kuuluisikaan.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #7

Koska yleensä edustajat ovat edustettaviensa valitsemia. Tässä on tuskin syytä tehdä poikkeusta.

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen Vastaus kommenttiin #8

Oletko satavarma, ettei tehdä poikkeusta? ;)

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #11

En ole ainakaan kuullut, että kukaan olisi tuollaista poikkeusta vaatinut.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Paikallisessa sopimisessa HENKILÖSTÖ valitsee edustajansa. Ei yrittäjä / yritys tai ammattiliitto.

Käyttäjän JarnoNaukkarinen1 kuva
Jarno Naukkarinen

Olisi mielenkiintoista tietää miten luottamusmies valittaisiin esim. kolmen hengen firmassa, missä on vain omistaja ja kaksi liittoihin kuulumatonta työntekijää?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eikö sopimisen ennakkoehto ole tasavertainen lähtökohta ?

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen

Ennakkomaistiasia paikallisesta "sopimisesta" saatiin jo pankkialan kiistassa alkuvuonna. Taisi mennä aika pitkälle työnantajapuolen saneluksi koko touhu eikä sopimiseksi, kuten kovasti työntekijöille uskotellaan ja luvataan...

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen

"Todellisuudessa paikallisen sopimisen joustot eivät ole mitään munkkilatinaa, vaan ne on kirjoitettu selkokielellä"

Ajaa. Taitaa olla pakkivirkailija todella kovissa neuvotteluasemissa kun saa vastaan pankin lakimiesarmejan.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Pankit ovat järjestäytyneitä työnantajia, joten ne eivät ole relevantteja tässä keskustelussa.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

"Tämä ei kuitenkaan käy AY-väelle. Heidän mielestään ainoastaan ammattiliiton jäsen on riittävän taitava lukemaan työehtosopimuksia ja sopimaan joustoista. Ammattiliitoissa tiedetään kunkin työpaikan paikalliset olosuhteet paremmin kuin työpaikoilla."

Tässä kohtaa meni metsään, Suomen Yrittäjät torppasivat paikallisen sopimisen lakiehdotuksen, kaikki muut osapuolet oli tämän jo hyväksynyt.
Tämä myös johti nykyiseen tappeluun.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Suomen Yrittäjät torppasivat ainoastaan luottamusmiespakon. Ei pienten yritysten edunvalvoja voi hyväksyä sitä, että joustojen käyttämiseksi pitäisi tuoda ammattiyhdistysliike työpaikalle.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kapitalistiluokan ja työväenluokan välisessä taistelussa työväenluokan ainoa valttikortti on järjestäytyminen. Kapitalistiluokka omistaa tuotantovälineet; siinä sen valttikortti.

Tuotannossa tarvitaan sekä tuotantovälineitä että työvoimaa. Siitä, millä ehdoilla työvoima saa käyttää / joutuu käyttämään tuotantovälineitä, pitää sopia tavalla tai toisella (ellei sitten mennä fasistiseen järjestelmään, jossa työväenluokalle sanellaan ehdot ilman mitään neuvotteluja).

Paikallisen sopimisen vaatiminen on peitelty tapa yrittää murentaa työväenluokan järjestäytymistä. Kansainvälisen kilpailukykykilpailun lietsomisessa on kyse samasta asiasta, mutta hiukan isommassa mittakaavassa: siinä työväenluokka jaetaan maajoukkueisiin, jotka taistelevat toisiaan vastaan ja sillä tavalla vesittävät kaikkien maiden työläisten asemaa.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

Eli työntekijä ei voi sopia asioista suoraan työnantajan kanssa ilman ammattiliiton väliintuloa koska tuotantovälineiden omistus ja luokkien välinen taistelu? Entä jos kumpaakaan osapuolta ei nyt vain satu kiinnostamaan luokkasotiminen, vaan haluaisivat vain sopia keskenään molemmille parhaiten sopivan tavan tehdä työtä ilman, että ulkopuoliset sotkeentuvat asiaan?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset