Juhani Kähärä Käytännönläheistä liberalismia

Pienpuolueiden mahdollisuudet vaaleissa historiallisen hyvät

Kevään eduskuntavaalit ovat monessa tapaa poikkeukselliset. Puoluekentällä on lukuisia uusia puolueita, Paavo Väyrynen sekä Hjallis Harkimo sekoittavat pakkaa mielenkiintoisilla virityksillään ja gallupien mukaan aiempaa suuri määrä äänestäjiä ei tiedä, mitä puoluetta he aikovat äänestää.

Pienpuolueet ovat nostaneet toimintansa tasoa viime vuosien aikana huomattavasti. Sekoilu ja omituiset poliittiset ehdotukset ovat jääneet vähemmälle. Laadukkaita tapahtumia ja sisältöä on tuotettu enemmän. Tämä linja mitä todennäköisimmin jatkuu myös vaalikampanjoinnissa.

Vuoden 2017 kuntavaalit onnistuivat pienpuolueilta mainiosti. Uusina puolueina Liberaalipuolue, Piraattipuolue ja Feministipuolue onnistuivat nousemaan kunnanvaltuustoihin Helsingissä, Espoossa ja Jyväskylässä. Lisäksi esim. Liberaalipuolueella on varavaltuutettuja neljässä kunnassa sekä kunnallisia luottamustehtäviä.

Pienpuolueet solmivat vaaliliittoja, jotka ovat ainoa reitti eduskuntaan. Ilman niitä pienpuolueen on käytännössä mahdoton nousta eduskuntaan ilman useita tunnettuja henkilöitä ja satojen tuhansien eurojen budjettia. Yksittäisen pienpuolueen asemassa liittojen solmimiseen vaikuttaa myös muut vaalipiirit. Sellainen lähestymistapa ei onnistu, jossa jokin puolue yrittäisi solmia liitot ainoastaan vaalipiireissä, joissa sillä on selvästi todennäköisin voittaja. Tämä johtaisi ainoastaan siihen, että kukin jurnuttaisi eduskuntavaalit omalla porukallaan ilman mahdollisuutta eduskuntaan.

Pienpuolueiden toiminnan tason ja yhteistyökyvyn kehittyminen tuovat ensimmäistä kertaa 20 vuoteen mahdollisuuden eduskuntapaikkoihin. Tämä on hyvä mahdollisuus nostaa uutta verta eduskuntaan!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen

olisi aika saada aikaan muutosta. hyvä jos pienpuolueita pääsisi läpi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mitä sanot helsinkiläiselle liberaalille, joka ei millään hinnalla halua antaa ääntään kontrollipuolueen, kuten feministien tai eläinmikälie hyväksi?

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Jos mikään hinta, esimerkiksi mahdollisuus kansanedustajan saamiseen Helsingissä tai Uudellamaalla, ei riitä, niin silloin ei kai ole mitään tehtävissä? Itse ajattelen, että kaikista asioista lasketaan hyödyt ja haitat, ja otetaan paras vaihtoehto.

Voin vakuuttaa, että eduskuntapuolueissa kaikkien listoilla on ajatuksiltaan selkeästi ei-liberaaleja ehdokkaita.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jos nyt ei ihan niin reviteltäis, että kuvitellaan tuosta vaaliliitosta useamman menevän läpi. Liberaaleja äänestävä ottaa reaalisen riskin, että ääni menee feministeille, jos he osaavat paremmin keskittää äänensä kärkiehdokkaalleen. Puolueena saavat varmasti vähemmän ääniä, mutta sillähän ei ole vaaliliitossa merkitystä. Piraatit ei sentään mikään katastrofi olis, mutta vaikea olisi liberaalin katsoa peiliin, jos on äänestänyt feministin eduskuntaan.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Mitä sanot helsinkiläiselle liberaalille, joka ei millään hinnalla halua antaa ääntään kontrollipuolueen, kuten feministien tai eläinmikälie hyväksi?"

Minä sanoisin, että vaaleja ei pidä ottaa liian ryppyotsaisesti. Kyseessä on sirkus ja kansanhuvi ja ilmassa pitää olla suuren urheilujuhlan tuntua.

Jos äänestämisellä voisi todella vaikuttaa, ei kansalle olisi äänioikeutta annettu. Kiinnostavin tieto äänestyksen jälkeen on äänestysaktiivisuus. Se kertoo, kuinka moni edelleen uskoo "länsimaiseen demokratiaan".

Ei ole mikään sattuma, että propagandatiede alkoi edistyä jättiharppauksin suurin piirtein samaan aikaan kun yleinen ja yhtäläinen äänioikeus alkoi yleistyä eli noin 100 vuotta sitten. Kun kansalle annettiin äänioikeus, oli jotenkin varmistettava, että kansa äänestää oikein. Siinä valtamedian syntyhistoria pähkinänkuoressa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset