Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Wed, 03 Apr 2019 11:44:56 +0300 fi Voitontavoittelun kielto on kestämätön ajatus http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273313-voitontavoittelun-kielto-on-kestamaton-ajatus <p>Vanhustenhoito on noussut yhdeksi vaaliteemaksi yksityisissä hoivakodeissa tapahtuneiden väärinkäytösten johdosta. Ongelmien ehkäisemiseksi puolueet ovat ehdottaneet monia keinoja, kuten mekaaninen hoitajamitoituksen nosto, valvonnan lisääminen ja resurssien lisääminen.</p><p>Poliittinen vasemmisto on ehdottanut yhdeksi keinoksi voitontavoittelun kieltoa. Tämä saattaa monien korviin kuulostaa harkinnanarvoiselta, mutta todellisuudessa se tulisi romauttamaan hoivapalveluiden saatavuuden, nostamaan kustannuksia sekä aiheuttamaan kaaoksen joissain kunnissa.</p><p>Esimerkiksi Espoossa suurin osa tehostetusta palveluasumisesta on yksityistä ja järjestely on toiminut kohtalaisen hyvin. Lisäksi kotihoidon kilpailuttamista pilotoidaan. Yksityiset toimijat ovat huomattavasti tehokkaampia sekä hinnan että laatukyselyiden perusteella, vaikka ongelmiakin on havaittu. Jos voitontavoittelu kielletään, kuinkahan moni toimija olisi jatkossa kiinnostunut huolehtimaan vanhuksista? Espoossa voitontavoittelun kielto johtaisi epävarmuuteen, kustannusten nousuun sekä saatavuuden ja laadun heikkenemiseen.</p><p>Argumentit voitontavoittelun kieltämisen puolesta ovat puhtaan ideologisia: kaikkien palveluiden tuottajaksi tulee valita taho, joka tuottaa palvelun laadukkaimmin ja tehokkaimmin kokonaisuuden kannalta, oli toimija sitten yksityinen tai julkinen. Jos jokin toimija pystyy tämän lisäksi tuottamaan vielä voittoa, on kyseessä kaikkia hyödyttävä win-win tilanne.</p><p>Joidenkin mukaan tunteisiin vetoaminen on hyvä argumentti: &ldquo;vanhusten hyvinvoinnilla ei tulisi tehdä voittoa&rdquo;. Tämänkaltaisella päättelyllä myös muita tärkeitä palveluita halutaan puhtaasti julkisen tuotettavaksi. Vastaava päättely johdonmukaisesti käytettynä tosin johtaisi lähes koko yhteiskunnan sosialisointiin. Otetaan pellot ja ruokakaupat valtion hallintaan, koska eihän lasten nälällä saa tehdä voittoa!</p><p>Voitontavoittelun kiellon ehdottaminen on flirttailua totalitarismin kanssa. Länsimainen yhteiskunta perustuu yksilön- ja elinkeinonvapauteen, ja markkinatalous on hyvinvointiyhteiskunnankin kivijalka. Yritystoiminnan harjoittaminen on perusoikeus ja yksityisen toiminnan syrjäyttäminen julkisella puhtaan ideologisin perustein on lähes aina johtanut todella huonoihin yhteiskunnallisiin lopputuloksiin.</p><p>Vanhustenhoidon ongelmiin on löydättävä kestäviä keinoja. Valvonnan lisääminen voisi toimia. Lisäksi lisäresursointia voisi hakea nostamalla palveluista käytettäviä omavastuuosuuksia. Eläkeläiset ovat rikkaimpia ikäryhmiä ja ne, joilla varaa on, voisivat omaisuuden hautomisen sijaan käyttää sitä oman hyvinvointinsa lisäämiseksi.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vanhustenhoito on noussut yhdeksi vaaliteemaksi yksityisissä hoivakodeissa tapahtuneiden väärinkäytösten johdosta. Ongelmien ehkäisemiseksi puolueet ovat ehdottaneet monia keinoja, kuten mekaaninen hoitajamitoituksen nosto, valvonnan lisääminen ja resurssien lisääminen.

Poliittinen vasemmisto on ehdottanut yhdeksi keinoksi voitontavoittelun kieltoa. Tämä saattaa monien korviin kuulostaa harkinnanarvoiselta, mutta todellisuudessa se tulisi romauttamaan hoivapalveluiden saatavuuden, nostamaan kustannuksia sekä aiheuttamaan kaaoksen joissain kunnissa.

Esimerkiksi Espoossa suurin osa tehostetusta palveluasumisesta on yksityistä ja järjestely on toiminut kohtalaisen hyvin. Lisäksi kotihoidon kilpailuttamista pilotoidaan. Yksityiset toimijat ovat huomattavasti tehokkaampia sekä hinnan että laatukyselyiden perusteella, vaikka ongelmiakin on havaittu. Jos voitontavoittelu kielletään, kuinkahan moni toimija olisi jatkossa kiinnostunut huolehtimaan vanhuksista? Espoossa voitontavoittelun kielto johtaisi epävarmuuteen, kustannusten nousuun sekä saatavuuden ja laadun heikkenemiseen.

Argumentit voitontavoittelun kieltämisen puolesta ovat puhtaan ideologisia: kaikkien palveluiden tuottajaksi tulee valita taho, joka tuottaa palvelun laadukkaimmin ja tehokkaimmin kokonaisuuden kannalta, oli toimija sitten yksityinen tai julkinen. Jos jokin toimija pystyy tämän lisäksi tuottamaan vielä voittoa, on kyseessä kaikkia hyödyttävä win-win tilanne.

Joidenkin mukaan tunteisiin vetoaminen on hyvä argumentti: “vanhusten hyvinvoinnilla ei tulisi tehdä voittoa”. Tämänkaltaisella päättelyllä myös muita tärkeitä palveluita halutaan puhtaasti julkisen tuotettavaksi. Vastaava päättely johdonmukaisesti käytettynä tosin johtaisi lähes koko yhteiskunnan sosialisointiin. Otetaan pellot ja ruokakaupat valtion hallintaan, koska eihän lasten nälällä saa tehdä voittoa!

Voitontavoittelun kiellon ehdottaminen on flirttailua totalitarismin kanssa. Länsimainen yhteiskunta perustuu yksilön- ja elinkeinonvapauteen, ja markkinatalous on hyvinvointiyhteiskunnankin kivijalka. Yritystoiminnan harjoittaminen on perusoikeus ja yksityisen toiminnan syrjäyttäminen julkisella puhtaan ideologisin perustein on lähes aina johtanut todella huonoihin yhteiskunnallisiin lopputuloksiin.

Vanhustenhoidon ongelmiin on löydättävä kestäviä keinoja. Valvonnan lisääminen voisi toimia. Lisäksi lisäresursointia voisi hakea nostamalla palveluista käytettäviä omavastuuosuuksia. Eläkeläiset ovat rikkaimpia ikäryhmiä ja ne, joilla varaa on, voisivat omaisuuden hautomisen sijaan käyttää sitä oman hyvinvointinsa lisäämiseksi.

 

]]>
0 http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273313-voitontavoittelun-kielto-on-kestamaton-ajatus#comments Markkinatalous vanhustenhoito Wed, 03 Apr 2019 08:44:56 +0000 Juhani Kähärä http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273313-voitontavoittelun-kielto-on-kestamaton-ajatus
Taksiuudistus onnistui! http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272778-taksiuudistus-onnistui <p>Suomen taksimarkkinat uudistuivat 1.7.2018 liikenneministeri Anne Bernerin johdolla. Todella raskaasta sääntelystä vapautui yhdellä kerralla mm. hintasääntely, lupakiintiöt, asemapaikkavelvoite ja alalle tulon byrokratia keveni huomattavasti.</p><p>Negatiivinen uutisointi taksiuudistuksesta on jatkunut jo pitkään, eikä loppua näy. Viime aikoina on uutisoitu tilastoitujen taksien hintojen noususta. Tilastojen tekijöitä ei ole syytä epäillä, joten joissain palveluissa hinnat varmasti ovat nousseet. Hintojen nousulla pelotelleet vanhat taksitoimijat ovat nostaneet hintoja, mikä nähdään nyt tilastoissa sekä taksitoimijoiden verkkosivuilla.</p><p>Tilastointiin ei kuitenkaan ole otettu uusia hinnoilla kilpailevia toimijoita. Tilastot koostetaan ottamalla vertailuun vain kunkin alueen suurimmat palveluntuottajat ja uudet toimijat jätetään pois. Uudet toimijat ovat matkasta riippuen laskeneet hintoja jopa 40% vanhoihin hintoihin nähden*. Hintatietoinen kuluttaja saa palvelunsa siis nykyään aiempaa halvemmalla ja tietoisuuden lisääntyessä tämä tulee painamaan myös tilastojen hintatasoa alaspäin.</p><p>Taksin tilauspalveluiden käytettävyys on raketoinut ylöspäin, vaikka taksiliitto on julistanut jo kymmenen vuotta sitten, ettei uusille tilauspalveluille ole kysyntää. Tuolloin taksit tilattiin useimmiten soittamalla kalliiseen palvelunumeroon. Nyt on olemassa lukuisia eri vaihtoehtoja ja taksin voi tilata painamalla pari kertaa oman älypuhelimen ruutua. Toki vanhat palvelunumerot toimivat edelleen.</p><p>Tämä on vasta alkua, ja palvelut ovat edelleen vähintään viisi vuotta jäljessä kehittyneimpiä markkinoita. Esimerkiksi kyydin jakamisen mahdollistavat palvelut eivät ole vielä rantautuneet Suomeen. Parhaimmillaan tämä tulee puolittamaan taksikyydin hinnan.</p><p>Maksupalveluiden käytettävyys on niinikään loistava parhaimmilla palveluntuottajilla. Kun kortin tiedot näpyttelee kerran sovellukseen, korttien tai käteisen kanssa sähläys loppuu kokonaan, ja taksista voi nousta heti matkan päätyttyä. Tämä nostaa palvelukokemuksen laatua huomattavasti.</p><p>Digitalisaatio mahdollistaa taksipalveluiden luotettavuuden. Nykyään matkustaja tietää jo etukäteen kuskin nimen, auton tiedot, hinta-arvion sekä arvioidun taksin saapumisajan. Lisäksi kuskista on parhaimmillaan satojen tai tuhansien ihmisten arvio. Aiemmin kömpelöstä puhelinvaihteesta tilatusta taksista mitään näistä tiedoista ei saanut. Tieto omista taksiajeluista tulee kätevästi sähköpostiin ja sovellukseen. Tämäkin on ominaisuus, jota aiemmin ei ollut.</p><p>Taksiuudistuksella on myös suuri yksilönvapauksia lisäävä merkitys: nyt taksiyrityksen perustaminen on helpompaa ja entistä useampi voi sen halutessaan tehdä. Lupakiintiöiden kaltaiset rajoitukset on ihmisoikeusloukkaus ja ne rajoittavat perustuslain turvaamaa elinkeinovapautta. Lupakiintiöiden palauttaminen onkin nyt mahdotonta, koska se on perustuslain vastaista.</p><p>Taksimarkkinoilla edetään edelleen siirtymäkautta. Massiivisen mediakampanjan ja vaihtoehtojen lisääntymisen myötä monet eivät uskalla käyttää uusia palveluita. Vanhoihin toimijoihin takertuneet ihmiset valittavat hintojen nousua, kun he eivät halua kilpailuttaa taksejaan. Nämä haittapuolet ovat todellisia, mutta ne eivät ylitä taksiuudistuksen hyötyjä.<br /><br />&nbsp;</p><p>*(40% hinnanlasku toteutuu lyhyillä matkoilla käyttäen esimerkiksi Uber-palvelua)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen taksimarkkinat uudistuivat 1.7.2018 liikenneministeri Anne Bernerin johdolla. Todella raskaasta sääntelystä vapautui yhdellä kerralla mm. hintasääntely, lupakiintiöt, asemapaikkavelvoite ja alalle tulon byrokratia keveni huomattavasti.

Negatiivinen uutisointi taksiuudistuksesta on jatkunut jo pitkään, eikä loppua näy. Viime aikoina on uutisoitu tilastoitujen taksien hintojen noususta. Tilastojen tekijöitä ei ole syytä epäillä, joten joissain palveluissa hinnat varmasti ovat nousseet. Hintojen nousulla pelotelleet vanhat taksitoimijat ovat nostaneet hintoja, mikä nähdään nyt tilastoissa sekä taksitoimijoiden verkkosivuilla.

Tilastointiin ei kuitenkaan ole otettu uusia hinnoilla kilpailevia toimijoita. Tilastot koostetaan ottamalla vertailuun vain kunkin alueen suurimmat palveluntuottajat ja uudet toimijat jätetään pois. Uudet toimijat ovat matkasta riippuen laskeneet hintoja jopa 40% vanhoihin hintoihin nähden*. Hintatietoinen kuluttaja saa palvelunsa siis nykyään aiempaa halvemmalla ja tietoisuuden lisääntyessä tämä tulee painamaan myös tilastojen hintatasoa alaspäin.

Taksin tilauspalveluiden käytettävyys on raketoinut ylöspäin, vaikka taksiliitto on julistanut jo kymmenen vuotta sitten, ettei uusille tilauspalveluille ole kysyntää. Tuolloin taksit tilattiin useimmiten soittamalla kalliiseen palvelunumeroon. Nyt on olemassa lukuisia eri vaihtoehtoja ja taksin voi tilata painamalla pari kertaa oman älypuhelimen ruutua. Toki vanhat palvelunumerot toimivat edelleen.

Tämä on vasta alkua, ja palvelut ovat edelleen vähintään viisi vuotta jäljessä kehittyneimpiä markkinoita. Esimerkiksi kyydin jakamisen mahdollistavat palvelut eivät ole vielä rantautuneet Suomeen. Parhaimmillaan tämä tulee puolittamaan taksikyydin hinnan.

Maksupalveluiden käytettävyys on niinikään loistava parhaimmilla palveluntuottajilla. Kun kortin tiedot näpyttelee kerran sovellukseen, korttien tai käteisen kanssa sähläys loppuu kokonaan, ja taksista voi nousta heti matkan päätyttyä. Tämä nostaa palvelukokemuksen laatua huomattavasti.

Digitalisaatio mahdollistaa taksipalveluiden luotettavuuden. Nykyään matkustaja tietää jo etukäteen kuskin nimen, auton tiedot, hinta-arvion sekä arvioidun taksin saapumisajan. Lisäksi kuskista on parhaimmillaan satojen tai tuhansien ihmisten arvio. Aiemmin kömpelöstä puhelinvaihteesta tilatusta taksista mitään näistä tiedoista ei saanut. Tieto omista taksiajeluista tulee kätevästi sähköpostiin ja sovellukseen. Tämäkin on ominaisuus, jota aiemmin ei ollut.

Taksiuudistuksella on myös suuri yksilönvapauksia lisäävä merkitys: nyt taksiyrityksen perustaminen on helpompaa ja entistä useampi voi sen halutessaan tehdä. Lupakiintiöiden kaltaiset rajoitukset on ihmisoikeusloukkaus ja ne rajoittavat perustuslain turvaamaa elinkeinovapautta. Lupakiintiöiden palauttaminen onkin nyt mahdotonta, koska se on perustuslain vastaista.

Taksimarkkinoilla edetään edelleen siirtymäkautta. Massiivisen mediakampanjan ja vaihtoehtojen lisääntymisen myötä monet eivät uskalla käyttää uusia palveluita. Vanhoihin toimijoihin takertuneet ihmiset valittavat hintojen nousua, kun he eivät halua kilpailuttaa taksejaan. Nämä haittapuolet ovat todellisia, mutta ne eivät ylitä taksiuudistuksen hyötyjä.

 

*(40% hinnanlasku toteutuu lyhyillä matkoilla käyttäen esimerkiksi Uber-palvelua)

]]>
30 http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272778-taksiuudistus-onnistui#comments Taksi Taksiuudistus Thu, 28 Mar 2019 07:58:10 +0000 Juhani Kähärä http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272778-taksiuudistus-onnistui
Pienpuolueiden mahdollisuudet vaaleissa historiallisen hyvät http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267152-pienpuolueiden-mahdollisuudet-vaaleissa-historiallisen-hyvat <p>Kevään eduskuntavaalit ovat monessa tapaa poikkeukselliset. Puoluekentällä on lukuisia uusia puolueita, Paavo Väyrynen sekä Hjallis Harkimo sekoittavat pakkaa mielenkiintoisilla virityksillään ja gallupien mukaan aiempaa suuri määrä äänestäjiä ei tiedä, mitä puoluetta he aikovat äänestää.</p><p>Pienpuolueet ovat nostaneet toimintansa tasoa viime vuosien aikana huomattavasti. Sekoilu ja omituiset poliittiset ehdotukset ovat jääneet vähemmälle. Laadukkaita tapahtumia ja sisältöä on tuotettu enemmän. Tämä linja mitä todennäköisimmin jatkuu myös vaalikampanjoinnissa.</p><p>Vuoden 2017 kuntavaalit onnistuivat pienpuolueilta mainiosti. Uusina puolueina Liberaalipuolue, Piraattipuolue ja Feministipuolue onnistuivat nousemaan kunnanvaltuustoihin Helsingissä, Espoossa ja Jyväskylässä. Lisäksi esim. Liberaalipuolueella on varavaltuutettuja neljässä kunnassa sekä kunnallisia luottamustehtäviä.</p><p>Pienpuolueet solmivat vaaliliittoja, jotka ovat ainoa reitti eduskuntaan. Ilman niitä pienpuolueen on käytännössä mahdoton nousta eduskuntaan ilman useita tunnettuja henkilöitä ja satojen tuhansien eurojen budjettia. Yksittäisen pienpuolueen asemassa liittojen solmimiseen vaikuttaa myös muut vaalipiirit. Sellainen lähestymistapa ei onnistu, jossa jokin puolue yrittäisi solmia liitot ainoastaan vaalipiireissä, joissa sillä on selvästi todennäköisin voittaja. Tämä johtaisi ainoastaan siihen, että kukin jurnuttaisi eduskuntavaalit omalla porukallaan ilman mahdollisuutta eduskuntaan.</p><p>Pienpuolueiden toiminnan tason ja yhteistyökyvyn kehittyminen tuovat ensimmäistä kertaa 20 vuoteen mahdollisuuden eduskuntapaikkoihin. Tämä on hyvä mahdollisuus nostaa uutta verta eduskuntaan!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kevään eduskuntavaalit ovat monessa tapaa poikkeukselliset. Puoluekentällä on lukuisia uusia puolueita, Paavo Väyrynen sekä Hjallis Harkimo sekoittavat pakkaa mielenkiintoisilla virityksillään ja gallupien mukaan aiempaa suuri määrä äänestäjiä ei tiedä, mitä puoluetta he aikovat äänestää.

Pienpuolueet ovat nostaneet toimintansa tasoa viime vuosien aikana huomattavasti. Sekoilu ja omituiset poliittiset ehdotukset ovat jääneet vähemmälle. Laadukkaita tapahtumia ja sisältöä on tuotettu enemmän. Tämä linja mitä todennäköisimmin jatkuu myös vaalikampanjoinnissa.

Vuoden 2017 kuntavaalit onnistuivat pienpuolueilta mainiosti. Uusina puolueina Liberaalipuolue, Piraattipuolue ja Feministipuolue onnistuivat nousemaan kunnanvaltuustoihin Helsingissä, Espoossa ja Jyväskylässä. Lisäksi esim. Liberaalipuolueella on varavaltuutettuja neljässä kunnassa sekä kunnallisia luottamustehtäviä.

Pienpuolueet solmivat vaaliliittoja, jotka ovat ainoa reitti eduskuntaan. Ilman niitä pienpuolueen on käytännössä mahdoton nousta eduskuntaan ilman useita tunnettuja henkilöitä ja satojen tuhansien eurojen budjettia. Yksittäisen pienpuolueen asemassa liittojen solmimiseen vaikuttaa myös muut vaalipiirit. Sellainen lähestymistapa ei onnistu, jossa jokin puolue yrittäisi solmia liitot ainoastaan vaalipiireissä, joissa sillä on selvästi todennäköisin voittaja. Tämä johtaisi ainoastaan siihen, että kukin jurnuttaisi eduskuntavaalit omalla porukallaan ilman mahdollisuutta eduskuntaan.

Pienpuolueiden toiminnan tason ja yhteistyökyvyn kehittyminen tuovat ensimmäistä kertaa 20 vuoteen mahdollisuuden eduskuntapaikkoihin. Tämä on hyvä mahdollisuus nostaa uutta verta eduskuntaan!

]]>
5 http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267152-pienpuolueiden-mahdollisuudet-vaaleissa-historiallisen-hyvat#comments Eduskuntavaalit Pienpuolueet Wed, 09 Jan 2019 07:48:50 +0000 Juhani Kähärä http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267152-pienpuolueiden-mahdollisuudet-vaaleissa-historiallisen-hyvat
Paikallinen sopiminen edistää joustoja työntekijöiden ehdoilla http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263011-paikallinen-sopiminen-edistaa-joustoja-tyontekijoiden-ehdoilla <p>Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sapelinkalistelu irtisanomislaista on aiheuttanut useita poliittisia lakkoja ja työmarkkinakriisi on ollut kotimaan puhutuin aihe pari viikkoa. Ammattiliitoille kelpaa kompromissien sijaan ainoastaan tyrmäysvoitto, eli lakiesityksen vetäminen pois. Tämä on aiheuttanut arvovaltataistelun, koska lainsäädäntövalta on Suomessa eduskunnalla ja AY-liikkeen painostus tuntuu veto-oikeuden käyttämiseltä.</p><p>Irtisanomislaki on pieni muutos. Sen tarkoitus on laskea kynnystä henkilöperusteiseen irtisanomiseen, joka on nykyään jo mahdollista, mutta oikeuskäytännön perusteella kynnys on ajoittain korkea. Esimerkkejä korkeasta kynnyksestä voi lukea esimerkiksi <a href="https://www.yrittajat.fi/uutiset/594668-huitaisi-toista-mopilla-ja-sai-potkut-irtisanominen-oli-laiton">tästä Suomen Yrittäjien jutusta</a>. Irtisanomislain keskeisenä tavoitteena on parantaa kohtaantoa työmarkkinoilla ja tätä kautta tuottavuutta: pyritään varmistaan, että kussakin työpaikassa on siihen sopivin henkilö. Myös työmarkkinajärjestöjen mielestä muutos on vähäinen tai mitätön.</p><p>Vaihtoehto, jota hallitus on tarjonnut irtisanomislaille, on paikallisen sopimisen edistäminen. Tämä olisi toimiva ja vaikuttavampi keino edistää työmarkkinoiden joustavuutta, ja mikä parasta, se tehtäisiin täysin työntekijöiden ehdoilla. Paikallisessa sopimisessa työntekijät voisivat valita keskuudestaan edustajan neuvottelemaan joustoista, sopia joustoista yhdessä tai valtuuttaa liiton luottamusmiehen edustamaan työntekijöitä. Mitään ei siis voitaisi tehdä ilman työntekijöiden hyväksyntää.</p><p>Tämä ei kuitenkaan käy AY-väelle. Heidän mielestään ainoastaan ammattiliiton jäsen on riittävän taitava lukemaan työehtosopimuksia ja sopimaan joustoista. Ammattiliitoissa tiedetään kunkin työpaikan paikalliset olosuhteet paremmin kuin työpaikoilla.</p><p>Todellisuudessa paikallisen sopimisen joustot eivät ole mitään munkkilatinaa, vaan ne on kirjoitettu selkokielellä. Esimerkkejä paikallisen sopimisen pykälistä:<br /><br /><em>&ldquo;Lauantait ja sunnuntait ovat lähtökohtaisesti vapaapäiviä. Palvelustarpeen sitä vaatiessa voidaan paikallisesti sopia, että lauantai voi olla työpäivä, jolloin viikkoa kohti annetaan toinen vapaapäivä, joka pyritään järjestämään maanantaiksi.&rdquo;<br /><br />&ldquo;Vuorokautinen säännöllinen työaika voi paikallisesti sopien olla enintään 10 tuntia. &ldquo;</em></p><p>Ammattiliitot asettuvat röyhkeästi työntekijöiden yläpuolelle ja aliarvioivat todella pahasti ihmisiä väittäessään, että tämäntyyppisista joustoista sopiminen ei järjestäytymättömillä työpaikoilla onnistu. Edes siinä tapauksessa, että kaikki työpaikan ihmiset olisivat täysin yksimielisiä joustojen käytöstä, liitot voivat estää niiden käytön ellei liittoa tuoda työpaikalle.</p><p>Paikallisen sopimisen edistäminen olisi hyvä ratkaisu käsilläolevaan työmarkkinakriisiin ja paikallista sopimista pitäisi edistää joka tapauksessa liittojen vastustuksesta huolimatta. Työntekijöiden vapautta päättää omista asioistaan omilla ehdoillaan ei ole mitään syytä rajoittaa nykymallin mukaisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sapelinkalistelu irtisanomislaista on aiheuttanut useita poliittisia lakkoja ja työmarkkinakriisi on ollut kotimaan puhutuin aihe pari viikkoa. Ammattiliitoille kelpaa kompromissien sijaan ainoastaan tyrmäysvoitto, eli lakiesityksen vetäminen pois. Tämä on aiheuttanut arvovaltataistelun, koska lainsäädäntövalta on Suomessa eduskunnalla ja AY-liikkeen painostus tuntuu veto-oikeuden käyttämiseltä.

Irtisanomislaki on pieni muutos. Sen tarkoitus on laskea kynnystä henkilöperusteiseen irtisanomiseen, joka on nykyään jo mahdollista, mutta oikeuskäytännön perusteella kynnys on ajoittain korkea. Esimerkkejä korkeasta kynnyksestä voi lukea esimerkiksi tästä Suomen Yrittäjien jutusta. Irtisanomislain keskeisenä tavoitteena on parantaa kohtaantoa työmarkkinoilla ja tätä kautta tuottavuutta: pyritään varmistaan, että kussakin työpaikassa on siihen sopivin henkilö. Myös työmarkkinajärjestöjen mielestä muutos on vähäinen tai mitätön.

Vaihtoehto, jota hallitus on tarjonnut irtisanomislaille, on paikallisen sopimisen edistäminen. Tämä olisi toimiva ja vaikuttavampi keino edistää työmarkkinoiden joustavuutta, ja mikä parasta, se tehtäisiin täysin työntekijöiden ehdoilla. Paikallisessa sopimisessa työntekijät voisivat valita keskuudestaan edustajan neuvottelemaan joustoista, sopia joustoista yhdessä tai valtuuttaa liiton luottamusmiehen edustamaan työntekijöitä. Mitään ei siis voitaisi tehdä ilman työntekijöiden hyväksyntää.

Tämä ei kuitenkaan käy AY-väelle. Heidän mielestään ainoastaan ammattiliiton jäsen on riittävän taitava lukemaan työehtosopimuksia ja sopimaan joustoista. Ammattiliitoissa tiedetään kunkin työpaikan paikalliset olosuhteet paremmin kuin työpaikoilla.

Todellisuudessa paikallisen sopimisen joustot eivät ole mitään munkkilatinaa, vaan ne on kirjoitettu selkokielellä. Esimerkkejä paikallisen sopimisen pykälistä:

“Lauantait ja sunnuntait ovat lähtökohtaisesti vapaapäiviä. Palvelustarpeen sitä vaatiessa voidaan paikallisesti sopia, että lauantai voi olla työpäivä, jolloin viikkoa kohti annetaan toinen vapaapäivä, joka pyritään järjestämään maanantaiksi.”

“Vuorokautinen säännöllinen työaika voi paikallisesti sopien olla enintään 10 tuntia. “

Ammattiliitot asettuvat röyhkeästi työntekijöiden yläpuolelle ja aliarvioivat todella pahasti ihmisiä väittäessään, että tämäntyyppisista joustoista sopiminen ei järjestäytymättömillä työpaikoilla onnistu. Edes siinä tapauksessa, että kaikki työpaikan ihmiset olisivat täysin yksimielisiä joustojen käytöstä, liitot voivat estää niiden käytön ellei liittoa tuoda työpaikalle.

Paikallisen sopimisen edistäminen olisi hyvä ratkaisu käsilläolevaan työmarkkinakriisiin ja paikallista sopimista pitäisi edistää joka tapauksessa liittojen vastustuksesta huolimatta. Työntekijöiden vapautta päättää omista asioistaan omilla ehdoillaan ei ole mitään syytä rajoittaa nykymallin mukaisesti.

]]>
27 http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263011-paikallinen-sopiminen-edistaa-joustoja-tyontekijoiden-ehdoilla#comments Paikallinen sopiminen Sopimusvapaus Työmarkkinajärjestelmä Tue, 23 Oct 2018 08:41:11 +0000 Juhani Kähärä http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263011-paikallinen-sopiminen-edistaa-joustoja-tyontekijoiden-ehdoilla
Työmarkkinajärjestöt käyttävät orwellilaista kieltä http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261943-tyomarkkinajarjestot-kayttavat-orwellilaista-kielta <p>Suomessa valtaa pitävät työmarkkinajärjestöt (EK, SAK ja näiden alaosastot) ovat omaksuneet hyvin sen kielitieteiden keskeisen ajatuksen siitä, että sanat muokkaavat ajattelua huomattavasti. Ne ovat vakiinnuttaneet sanoja ja lausahduksia, jotka vääristävät asioiden oikeaa tilaa työmarkkinajärjestöjen omaksi eduksi. Tällä vallankäytöllä on selkeitä negatiivisia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska se hämärtää ihmisten käsitystä työmarkkinoista sekä ihmisten oikeuksista. Tässä tekstissä esittelen pari esimerkkiä:</p><p><strong>Villi yritys </strong>on yritys, joka ei ole liittynyt työnantajajärjestöön. Tämä nimitys levittää negatiivista kuvaa yrityksistä, jotka eivät koe järjestäytymisen tuovan yritykselle etua. Termillä pyritään viestimään, että vain järjestön jäsenyys takaa, että yritys hoitaa velvollisuutensa asiallisesti. Kaikenkaikkiaan tämä nimitys on todella törkeää yrittäjien kohtelua: kun yrittäjä saa liikeidean, perustaa yrityksen, maksaa veroja ja työllistää muita ihmisiä, valtaapitävät porhot tulevat haukkumaan toimintaa villiksi yritykseksi.</p><p><strong>Töiden meneminen lakkoon </strong>on ajankohtainen tietoisesti valittu harhaanjohtava termi. Ammattiliitoilla ei ole mitään lakiin perustuvaa oikeutta julistaa joitain töitä kielletyiksi, vaan lakko-oikeus on nimenomaan työntekijöiden oikeus. Lakko-oikeus ei ole ammattiliittojen oikeus kieltää ihmisiä tekemästä töitä.</p><p><strong>Sopimusyhteiskunta </strong>tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa osapuolet voivat sopia keskenään heitä itseään koskevia sopimuksia. Sopimusvapaus on yksi länsimaisen yhteiskunnan kulmakivistä. Suomessa sopimusvapaudella tarkoitetaan kuitenkin välillä työmarkkinajärjestöjen oikeutta sopia kolmansien osapuolien asioista.</p><p>Työmarkkinajärjestöt ovat ottaneet itselleen vallan sopia järjestäytymättömien työntekijöiden työehdoista, meidän kaikkien eläkkeistä ja kymmenien miljardien eurojen veroluontoisista maksuista. Tällainen järjestövalta on parlamentarismin sekä sopimusyhteiskunnan vastakohta. Sopimusyhteiskunnassa järjestöt eivät tee sitovia sopimuksia tahojen kanssa, jotka eivät ole sopimuksessa mukana.</p><p>Tahallinen harhaanjohtaminen on työmarkkinajärjestöjen valitsema keino vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Orwellilaisen uuskielen levittämisen lisäksi erityisesti AY-liike on käyttänyt jäsenhankinnassaan väärää mielikuvaa, että ansiosidonnainen työttömyysturva edellyttäisi ammattiliiton jäsenyyttä. Työmarkkinajärjestöjen vinoutuneesta asemasta sekä vallan väärinkäytöstä ovat vastuussa myös työnantajajärjestöt, jotka hyötyvät nykyisestä korporatismista siinä missä AY-liikekin. Ilman EK:n tukea nykytilanne ei olisi mahdollinen.</p> Suomessa valtaa pitävät työmarkkinajärjestöt (EK, SAK ja näiden alaosastot) ovat omaksuneet hyvin sen kielitieteiden keskeisen ajatuksen siitä, että sanat muokkaavat ajattelua huomattavasti. Ne ovat vakiinnuttaneet sanoja ja lausahduksia, jotka vääristävät asioiden oikeaa tilaa työmarkkinajärjestöjen omaksi eduksi. Tällä vallankäytöllä on selkeitä negatiivisia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan, koska se hämärtää ihmisten käsitystä työmarkkinoista sekä ihmisten oikeuksista. Tässä tekstissä esittelen pari esimerkkiä:

Villi yritys on yritys, joka ei ole liittynyt työnantajajärjestöön. Tämä nimitys levittää negatiivista kuvaa yrityksistä, jotka eivät koe järjestäytymisen tuovan yritykselle etua. Termillä pyritään viestimään, että vain järjestön jäsenyys takaa, että yritys hoitaa velvollisuutensa asiallisesti. Kaikenkaikkiaan tämä nimitys on todella törkeää yrittäjien kohtelua: kun yrittäjä saa liikeidean, perustaa yrityksen, maksaa veroja ja työllistää muita ihmisiä, valtaapitävät porhot tulevat haukkumaan toimintaa villiksi yritykseksi.

Töiden meneminen lakkoon on ajankohtainen tietoisesti valittu harhaanjohtava termi. Ammattiliitoilla ei ole mitään lakiin perustuvaa oikeutta julistaa joitain töitä kielletyiksi, vaan lakko-oikeus on nimenomaan työntekijöiden oikeus. Lakko-oikeus ei ole ammattiliittojen oikeus kieltää ihmisiä tekemästä töitä.

Sopimusyhteiskunta tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa osapuolet voivat sopia keskenään heitä itseään koskevia sopimuksia. Sopimusvapaus on yksi länsimaisen yhteiskunnan kulmakivistä. Suomessa sopimusvapaudella tarkoitetaan kuitenkin välillä työmarkkinajärjestöjen oikeutta sopia kolmansien osapuolien asioista.

Työmarkkinajärjestöt ovat ottaneet itselleen vallan sopia järjestäytymättömien työntekijöiden työehdoista, meidän kaikkien eläkkeistä ja kymmenien miljardien eurojen veroluontoisista maksuista. Tällainen järjestövalta on parlamentarismin sekä sopimusyhteiskunnan vastakohta. Sopimusyhteiskunnassa järjestöt eivät tee sitovia sopimuksia tahojen kanssa, jotka eivät ole sopimuksessa mukana.

Tahallinen harhaanjohtaminen on työmarkkinajärjestöjen valitsema keino vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Orwellilaisen uuskielen levittämisen lisäksi erityisesti AY-liike on käyttänyt jäsenhankinnassaan väärää mielikuvaa, että ansiosidonnainen työttömyysturva edellyttäisi ammattiliiton jäsenyyttä. Työmarkkinajärjestöjen vinoutuneesta asemasta sekä vallan väärinkäytöstä ovat vastuussa myös työnantajajärjestöt, jotka hyötyvät nykyisestä korporatismista siinä missä AY-liikekin. Ilman EK:n tukea nykytilanne ei olisi mahdollinen.

]]>
22 http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261943-tyomarkkinajarjestot-kayttavat-orwellilaista-kielta#comments Kotimaa Lakko-oikeus Sopimusyhteiskunta Työmarkkinajärjestöt Wed, 03 Oct 2018 05:00:30 +0000 Juhani Kähärä http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261943-tyomarkkinajarjestot-kayttavat-orwellilaista-kielta
Oppositiopuolueet kasaavat itselleen suuria menonlisäyspaineita http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254781-oppositiopuolueet-kasaavat-itselleen-suuria-menonlisayspaineita <p>Eduskuntavaaleihin on noin vuosi aikaa, mutta vaalipuheet ovat olleet kiihtymään päin. Erityisen aktiivisia ovat olleet oppositioedustajat, jotka ovat tämän hallituskauden teeman mukaisesti luvanneet perua hallituksen tekemiä leikkauksia. Tällä hetkellä gallupien valossa näyttää todennäköiseltä, että seuraavassa hallituksessa ovat ainakin Vihreät ja SDP. Epäsuosittujen toimien, kuten aktiivimallin, perumisen lupaaminen tuovat varmasti vaaleissa menestystä, mutta voimakas oppositiopolitikointi myös nostaa painetta lupausten toteuttamiseen varsin korkealle.</p><p>Seuraavissa eduskuntavaaleissa kannatustaan nostava Vihreät on onnistuneesti kritisoinut erityisesti hallituksen tekemiä leikkauksia koulutukseen. Teemaa on käytetty niin paljon, että vihreiden on käytännössä mahdotonta olla seuraavassa hallituksessa, ellei koulutukseen tule satojen miljoonien eurojen panostuksia.</p><p>Toinen varsin näkyvä teema on ollut perhevapaauudistus. Se tulee eteen käytännössä varmasti seuraavalle hallitukselle, ja vasemmisto-opposition mielestä uudistus saakin maksaa. Perhe-etuuksiin suurta lisäystä tarjoavaa 6+6+6 -mallia tuskin saadaan läpi, mutta SDP ja Vihreät ovat kasanneet itselleen selkeät paineet perhevapauudistuksen läpivientiin julkisia menoja kasvattaen.</p><p>Sosiaaliturvan uudistamisessa erityisesti SDP on etääntynyt maan vetovoimakentästä. Aiemmin SDP julkaisi miljardeja euroja vuodessa maksavan sosiaaliturvauudistuksensa (Yleisturva) ja vappupuheessaan Antti Rinne tarjosi n. miljardi euroa maksavaa tasokorotusta alle 1400 euron eläkkeisiin. Näiden toteuttaminen täysimääräisesti ei onnistu, mutta anteliaista lupauksista on luultavasti pakko toteuttaa jotain. Myös vihreissä on runsaasti halua sosiaaliturvamenojen kasvattamiseen.</p><p>Menonlisäysten kattamiseen esimerkiksi demarit tarjoavat eläkeyhtiöiden tuottojen verottamista. Eläkelaskelmat kuitenkin perustuvat verovapaisiin tuottoihin, jolloin uudesta verosta aiheutuva aukko pitää paikata joko leikkaamalla eläkkeitä tai nostamalla eläkemaksuja. Eläkeyhtiöiden lähdeverotuksesta ei siis ole missään tapauksessa tulossa mitään ilmaista lounasta demareiden puheiden mukaisesti. Vihreät ovat tarjonneet useimmiten ympäristölle haitallisten verotukien poistamista, eli verotuksen harmonisointia ylöspäin. Tämäkin tarkoittaa kokonaisveroasteen kasvua.</p><p>Nämä menopaineet yhdessä maakunta- ja soteuudistuksen aiheuttamien lisäkustannusten ja epävarmuuden kanssa tuovat huomattavia riskejä Suomen julkiselle taloudelle seuraavalla hallituskaudella ja 2020-luvulla. Mikäli nykyiset oppositiopuolueet valitsevat myös hallituksessa nykyisen neliraajajarrutuslinjan, veronkorotukset ja rahan jakamisen rakenteiden korjaamisen sijaan, 2020-luku ei näytä julkisen talouden näkökulmasta erityisen valoisalta.</p> Eduskuntavaaleihin on noin vuosi aikaa, mutta vaalipuheet ovat olleet kiihtymään päin. Erityisen aktiivisia ovat olleet oppositioedustajat, jotka ovat tämän hallituskauden teeman mukaisesti luvanneet perua hallituksen tekemiä leikkauksia. Tällä hetkellä gallupien valossa näyttää todennäköiseltä, että seuraavassa hallituksessa ovat ainakin Vihreät ja SDP. Epäsuosittujen toimien, kuten aktiivimallin, perumisen lupaaminen tuovat varmasti vaaleissa menestystä, mutta voimakas oppositiopolitikointi myös nostaa painetta lupausten toteuttamiseen varsin korkealle.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa kannatustaan nostava Vihreät on onnistuneesti kritisoinut erityisesti hallituksen tekemiä leikkauksia koulutukseen. Teemaa on käytetty niin paljon, että vihreiden on käytännössä mahdotonta olla seuraavassa hallituksessa, ellei koulutukseen tule satojen miljoonien eurojen panostuksia.

Toinen varsin näkyvä teema on ollut perhevapaauudistus. Se tulee eteen käytännössä varmasti seuraavalle hallitukselle, ja vasemmisto-opposition mielestä uudistus saakin maksaa. Perhe-etuuksiin suurta lisäystä tarjoavaa 6+6+6 -mallia tuskin saadaan läpi, mutta SDP ja Vihreät ovat kasanneet itselleen selkeät paineet perhevapauudistuksen läpivientiin julkisia menoja kasvattaen.

Sosiaaliturvan uudistamisessa erityisesti SDP on etääntynyt maan vetovoimakentästä. Aiemmin SDP julkaisi miljardeja euroja vuodessa maksavan sosiaaliturvauudistuksensa (Yleisturva) ja vappupuheessaan Antti Rinne tarjosi n. miljardi euroa maksavaa tasokorotusta alle 1400 euron eläkkeisiin. Näiden toteuttaminen täysimääräisesti ei onnistu, mutta anteliaista lupauksista on luultavasti pakko toteuttaa jotain. Myös vihreissä on runsaasti halua sosiaaliturvamenojen kasvattamiseen.

Menonlisäysten kattamiseen esimerkiksi demarit tarjoavat eläkeyhtiöiden tuottojen verottamista. Eläkelaskelmat kuitenkin perustuvat verovapaisiin tuottoihin, jolloin uudesta verosta aiheutuva aukko pitää paikata joko leikkaamalla eläkkeitä tai nostamalla eläkemaksuja. Eläkeyhtiöiden lähdeverotuksesta ei siis ole missään tapauksessa tulossa mitään ilmaista lounasta demareiden puheiden mukaisesti. Vihreät ovat tarjonneet useimmiten ympäristölle haitallisten verotukien poistamista, eli verotuksen harmonisointia ylöspäin. Tämäkin tarkoittaa kokonaisveroasteen kasvua.

Nämä menopaineet yhdessä maakunta- ja soteuudistuksen aiheuttamien lisäkustannusten ja epävarmuuden kanssa tuovat huomattavia riskejä Suomen julkiselle taloudelle seuraavalla hallituskaudella ja 2020-luvulla. Mikäli nykyiset oppositiopuolueet valitsevat myös hallituksessa nykyisen neliraajajarrutuslinjan, veronkorotukset ja rahan jakamisen rakenteiden korjaamisen sijaan, 2020-luku ei näytä julkisen talouden näkökulmasta erityisen valoisalta.

]]>
4 http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254781-oppositiopuolueet-kasaavat-itselleen-suuria-menonlisayspaineita#comments Kotimaa Jakovara Vaalilupaukset Thu, 03 May 2018 04:51:25 +0000 Juhani Kähärä http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254781-oppositiopuolueet-kasaavat-itselleen-suuria-menonlisayspaineita
Sote-pisteytys vaatii laillisen pohjan http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253808-sote-pisteytys-vaatii-laillisen-pohjan <p>Tällä viikolla mediassa on ollut kohinaa hallituksen sote-uudistuksen vaatiman sote-pisteytyksen, eli kapitaatiomaksun, laskemisesta. Kapitaatiomaksun laskeminen tarkoittaa, että jokaiselle kansalaiselle lasketaan rahasumma, joka maksetaan veronmaksajien kukkarosta sote-keskukselle, jonka hän valitsee perusterveydenhuollon hoitopaikakseen.</p><p>Kapitaatiomaksu on erisuuruinen eri ihmisille, mikä on täysin välttämätöntä hallituksen sote-uudistukselle. Sellainen uudistus, jossa terveen nuoren ihmisen hoitamisesta saisi saman verran rahaa kuin sairaan vanhuksen hoitamisesta, räjäyttäisi kustannukset taivaisiin. Kapitaatiomaksun laskemisessa voidaan käyttää esimerkiksi henkilön ikää, tuloluokkaa ja sairaushistoriaa.</p><p>Viranomaisilla on jo nyt tiedossa suurin osa tai kaikki sote-pisteytykseen käytettävät tiedot. Tietojen käyttö uuteen käyttötarkoitukseen luo kuitenkin suuria ongelmia.</p><ol><li><p>Arkaluontoisen tiedon käyttöön on oltava lailliset perusteet</p></li><li><p>Myös jo olemassaolevan tiedon käyttö uuteen tarkoitukseen vaatii lailliset perusteet</p></li><li><p>Tiedon yhdistely eri rekistereistä luo uuden suuren tietoturvariskin</p></li><li><p>Kansalaisten pisteytysjärjestelmien käytön laajentaminen on dystopia</p></li></ol><p>Näiden ongelmien suuruus riippuu kapitaatiomaksun laskemisen yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, mitä tietoja laskemisessa käytetään ja kuinka tiedon käyttöä säädellään. <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005636644.html">THL:n tutkimuspäällikkö Timo Seppälä</a> sekä sosiaali- ja <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005641465.html">terveysministeri Annikka Saarikko antavat mediassa kuitenkin ymmärtää</a>, että kapitaatiomaksun laskemismallit ovat vielä täysin kesken. Arkaluontoisen tiedon, kuten sairaustietojen, käytön laajentaminen vaatii ehdottomasti lainsäädännön, johon tietojen käyttö perustuu. <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005638108.html?share=20c8876e6522fe6c36b00eef005e6d38">Perustuslakiasiantuntijoille on epäselvää, mihin lakeihin kapitaatiomaksun määräytyminen hallituksen esityksissä perustuu.</a></p><p>Tämän takia kuulostaakin hyvin epätodennäköiseltä, että mallin ongelmia on asianmukaisesti käsitelty ja jopa kapitaatiomaksun laskemisen laillisuus on epäselvää. Tähän myös tietosuojavaltuutettu puuttui tällä viikolla. Yrityksiltä vaaditaan muun muassa Euroopan Unionin uudella tietosuoja-asetuksella (GDPR) laillinen pohja kaikkien henkilötietojen käsittelyyn ja tämän saman on pädettävä myös julkiseen sektoriin.</p><p>Tehokas julkinen hallinto vaatii välttämättä ihmisten henkilötietojen käsittelyä, mutta demokratiassa näiden tietojen käsittelyn periaatteiden on oltava avoimia ja sen pitää perustua lakiin. Juuri tällä hetkellä näyttää, että hallitus on oikaisemassa näistä vaatimuksista. Demokratiassa julkinen sektori ei voi ilman lainsäädäntöä kerätä arkaluontoista tietoa kansalaisistaan ja käyttää sitä haluamallaan tavalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tällä viikolla mediassa on ollut kohinaa hallituksen sote-uudistuksen vaatiman sote-pisteytyksen, eli kapitaatiomaksun, laskemisesta. Kapitaatiomaksun laskeminen tarkoittaa, että jokaiselle kansalaiselle lasketaan rahasumma, joka maksetaan veronmaksajien kukkarosta sote-keskukselle, jonka hän valitsee perusterveydenhuollon hoitopaikakseen.

Kapitaatiomaksu on erisuuruinen eri ihmisille, mikä on täysin välttämätöntä hallituksen sote-uudistukselle. Sellainen uudistus, jossa terveen nuoren ihmisen hoitamisesta saisi saman verran rahaa kuin sairaan vanhuksen hoitamisesta, räjäyttäisi kustannukset taivaisiin. Kapitaatiomaksun laskemisessa voidaan käyttää esimerkiksi henkilön ikää, tuloluokkaa ja sairaushistoriaa.

Viranomaisilla on jo nyt tiedossa suurin osa tai kaikki sote-pisteytykseen käytettävät tiedot. Tietojen käyttö uuteen käyttötarkoitukseen luo kuitenkin suuria ongelmia.

  1. Arkaluontoisen tiedon käyttöön on oltava lailliset perusteet

  2. Myös jo olemassaolevan tiedon käyttö uuteen tarkoitukseen vaatii lailliset perusteet

  3. Tiedon yhdistely eri rekistereistä luo uuden suuren tietoturvariskin

  4. Kansalaisten pisteytysjärjestelmien käytön laajentaminen on dystopia

Näiden ongelmien suuruus riippuu kapitaatiomaksun laskemisen yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, mitä tietoja laskemisessa käytetään ja kuinka tiedon käyttöä säädellään. THL:n tutkimuspäällikkö Timo Seppälä sekä sosiaali- ja terveysministeri Annikka Saarikko antavat mediassa kuitenkin ymmärtää, että kapitaatiomaksun laskemismallit ovat vielä täysin kesken. Arkaluontoisen tiedon, kuten sairaustietojen, käytön laajentaminen vaatii ehdottomasti lainsäädännön, johon tietojen käyttö perustuu. Perustuslakiasiantuntijoille on epäselvää, mihin lakeihin kapitaatiomaksun määräytyminen hallituksen esityksissä perustuu.

Tämän takia kuulostaakin hyvin epätodennäköiseltä, että mallin ongelmia on asianmukaisesti käsitelty ja jopa kapitaatiomaksun laskemisen laillisuus on epäselvää. Tähän myös tietosuojavaltuutettu puuttui tällä viikolla. Yrityksiltä vaaditaan muun muassa Euroopan Unionin uudella tietosuoja-asetuksella (GDPR) laillinen pohja kaikkien henkilötietojen käsittelyyn ja tämän saman on pädettävä myös julkiseen sektoriin.

Tehokas julkinen hallinto vaatii välttämättä ihmisten henkilötietojen käsittelyä, mutta demokratiassa näiden tietojen käsittelyn periaatteiden on oltava avoimia ja sen pitää perustua lakiin. Juuri tällä hetkellä näyttää, että hallitus on oikaisemassa näistä vaatimuksista. Demokratiassa julkinen sektori ei voi ilman lainsäädäntöä kerätä arkaluontoista tietoa kansalaisistaan ja käyttää sitä haluamallaan tavalla.

]]>
8 http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253808-sote-pisteytys-vaatii-laillisen-pohjan#comments Kapitaatiomaksu Sote- ja maakauntauudistus Sote-alueet Sat, 14 Apr 2018 05:05:34 +0000 Juhani Kähärä http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253808-sote-pisteytys-vaatii-laillisen-pohjan
Taksilain jalkoihin jäänyt yrittäjä tuomiolla http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251836-taksilain-jalkoihin-jaanyt-yrittaja-tuomiolla <p>Taksilaki uudistuu täman vuoden heinäkuussa, kun taksien määräsääntelystä ja hintasääntelystä luovutaan. Myös muu sääntely siirtyy kohti nykyaikaa, kun esimerkiksi taksamittarina voi toimia älypuhelin ja asemapaikkasääntelystä luovutaan. Uudistus kuuluu Sipilän hallituksen parhaisiin päätöksiin, sillä tämän jälkeen ainoastaan apteekkiala on eturyhmien lobbaaman ja kuluttajille haitallisen määräsääntelyn piirissä.</p><p>Yksi merkittävä tekijä tämän päätöksen takana on kyydinvälityspalvelu Uber, joka osoitti kaikki taksiliiton pelottelut hyvin nopeasti epätosiksi tarjoamalla kuljetuspalvelun halvemmalla, luotettavammin ja ylivoimaisella käyttäjäkokemuksella. <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002679343.html">Vielä vuosina 2013-2014 taksiliiton edustajat totesivat, ettei tarvetta tilauspalveluiden kehittämiselle ole.</a> Todellisuudessa virallisten taksien sovelluksilla tilaaminen oli epävarmempaa, epäkäytettävämpää eikä niillä esimerkiksi voinut maksaa.</p><p>Lobbarit myös antoivat ymmärtää, että kuljettajien ja autojen taustojen tarkastus on pakko tehdä raskaan byrokratian kautta, jottei alalle tulisi epäluotettavia kuljettajia. Tämäkin osoittautui luonnollisesti epätodeksi, koska suurin osa ihmisistä on luotettavia ja Uberissa oli sisäänrakennettu kuluttajavetoinen arvostelujärjestelmä. Huijaaminen ei ole taksialalla kannattavaa toimintaa, koska silloin ei saa enää asiakkaita.</p><p>Menneisyyteen jäävän ja palveluiden kehittämisen jumittaneen taksilain aika on lopussa, mutta se aiheuttaa edelleen osalle ihmisistä päänvaivaa. Osaa Uber-kuljettajista syytetään luvattoman taksiliikenteen harjoittamisesta. Eräs esimerkki on tänään Helsingin käräjäoikeudessa oikeudenkäyntinsä käyvä Timo Liespuu, joka on entinen taksinkuljettaja ja hän vain halusi perustaa oman yrityksensä, mikä ei nykyjärjestelmässä onnistunut. Liespuulla on ammattiajolupa ja hän on maksanut veronsa asianmukaisesti, mutta viranomaisten mukaan hän on syyllistynyt laittoman taksiliikenteen harjoittamiseen.</p><p>Perustuslain mukaan Suomessa ihmisillä on oikeus itse valita elinkeinonsa. Kansanedustajat ovat kuitenkin säätäneet nykyisen taksilain, joka estää pätevän veronsa maksavan yrittäjän harjoittaa ihan tavallista elinkeinoa. Toivottavasti oikeus huomioisi perustuslain olemassaolon.</p><p>Suomalaiset ovat perinteisesti hyvin auktoriteettiuskoisia. Siksi pidän esimerkiksi Timo Liespuun kaltaisia omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä erityisen rohkeina ja kunnioitettavina. Nykyjärjestelmän haastaminen, vaikka se tapahtuisi lain harmaalla alueella, on ainoa keino viedä yhteiskuntaa eteenpäin. Ilman Uberin ja Liespuun kaltaisten toimintaa, taksilaki ei olisi uudistunut, ja siitä heille kiitos.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taksilaki uudistuu täman vuoden heinäkuussa, kun taksien määräsääntelystä ja hintasääntelystä luovutaan. Myös muu sääntely siirtyy kohti nykyaikaa, kun esimerkiksi taksamittarina voi toimia älypuhelin ja asemapaikkasääntelystä luovutaan. Uudistus kuuluu Sipilän hallituksen parhaisiin päätöksiin, sillä tämän jälkeen ainoastaan apteekkiala on eturyhmien lobbaaman ja kuluttajille haitallisen määräsääntelyn piirissä.

Yksi merkittävä tekijä tämän päätöksen takana on kyydinvälityspalvelu Uber, joka osoitti kaikki taksiliiton pelottelut hyvin nopeasti epätosiksi tarjoamalla kuljetuspalvelun halvemmalla, luotettavammin ja ylivoimaisella käyttäjäkokemuksella. Vielä vuosina 2013-2014 taksiliiton edustajat totesivat, ettei tarvetta tilauspalveluiden kehittämiselle ole. Todellisuudessa virallisten taksien sovelluksilla tilaaminen oli epävarmempaa, epäkäytettävämpää eikä niillä esimerkiksi voinut maksaa.

Lobbarit myös antoivat ymmärtää, että kuljettajien ja autojen taustojen tarkastus on pakko tehdä raskaan byrokratian kautta, jottei alalle tulisi epäluotettavia kuljettajia. Tämäkin osoittautui luonnollisesti epätodeksi, koska suurin osa ihmisistä on luotettavia ja Uberissa oli sisäänrakennettu kuluttajavetoinen arvostelujärjestelmä. Huijaaminen ei ole taksialalla kannattavaa toimintaa, koska silloin ei saa enää asiakkaita.

Menneisyyteen jäävän ja palveluiden kehittämisen jumittaneen taksilain aika on lopussa, mutta se aiheuttaa edelleen osalle ihmisistä päänvaivaa. Osaa Uber-kuljettajista syytetään luvattoman taksiliikenteen harjoittamisesta. Eräs esimerkki on tänään Helsingin käräjäoikeudessa oikeudenkäyntinsä käyvä Timo Liespuu, joka on entinen taksinkuljettaja ja hän vain halusi perustaa oman yrityksensä, mikä ei nykyjärjestelmässä onnistunut. Liespuulla on ammattiajolupa ja hän on maksanut veronsa asianmukaisesti, mutta viranomaisten mukaan hän on syyllistynyt laittoman taksiliikenteen harjoittamiseen.

Perustuslain mukaan Suomessa ihmisillä on oikeus itse valita elinkeinonsa. Kansanedustajat ovat kuitenkin säätäneet nykyisen taksilain, joka estää pätevän veronsa maksavan yrittäjän harjoittaa ihan tavallista elinkeinoa. Toivottavasti oikeus huomioisi perustuslain olemassaolon.

Suomalaiset ovat perinteisesti hyvin auktoriteettiuskoisia. Siksi pidän esimerkiksi Timo Liespuun kaltaisia omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä erityisen rohkeina ja kunnioitettavina. Nykyjärjestelmän haastaminen, vaikka se tapahtuisi lain harmaalla alueella, on ainoa keino viedä yhteiskuntaa eteenpäin. Ilman Uberin ja Liespuun kaltaisten toimintaa, taksilaki ei olisi uudistunut, ja siitä heille kiitos.

]]>
54 http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251836-taksilain-jalkoihin-jaanyt-yrittaja-tuomiolla#comments Taksiliikenteen vapauttaminen Tue, 06 Mar 2018 06:49:48 +0000 Juhani Kähärä http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251836-taksilain-jalkoihin-jaanyt-yrittaja-tuomiolla
Asevelvollisuus poistuu Suomesta http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251305-asevelvollisuus-poistuu-suomesta <p><a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005579067.html">Helsingin hovioikeus antoi tänään mullistavan päätöksen vapauttaessaan siviilipalveluksesta kieltäytyneen nuoren vankeustuomiosta</a>. Hovioikeus katsoi asevelvollisuuslain rikkovan perustuslakia, sillä se ei kohtele ihmisiä tasavertaisesti: Jehovan todistajat on vapautettu asevelvollisuudesta, mikä on perustuslain vastaista vakaumukseen pohjautuvaa syrjintää. Mikäli hovioikeuden päätös pitää myös korkeimmassa oikeudessa, asevelvollisuus käytännössä lakkaa Suomesta, koska kuka tahansa voi kieltäytyä asepalveluksesta ja siviilipalveluksesta vakaumukseen perustuen ilman sanktioita.</p><p>Asia on ollut tiedossa vuosikausia. Puolustusministeriön oma selvitys on todennut asevelvollisuuslakiin kirjatun syrjinnän ongelmalliseksi 2007 ja Suomi on saanut asiasta useaan otteeseen pyyhkeitä muun muassa YK:lta. Lisäksi asian pitäisi olla aivan päivänselvää kaikille rehellisille ihmisille: mikäli meillä kielletään ihmisryhmien erilainen kohtelu ja samaan aikaan ylläpidetään lakeja, jotka eksplisiittisesti kohtelevat ihmisryhmiä eri lailla, tilanne on laillisuuden näkökulmasta kestämätön. Eduskuntapuolueet ovat kuitenkin ottaneet tietoisen riskin ja jättäneet asevelvollisuuslain yleisesti tiedossa olevat heikkoudet korjaamatta.</p><p>Oma veikkaukseni on, että eduskunta ei ole halunnut korjata asevelvollisuuslain laitonta nykytilaa, koska perustuslakivaliokunta joutuisi ottamaan kantaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen myös sukupuolten erilaisen kohtelun kohdalla. Aiemmin perustuslakivaliokunnan kanta on ollut, että &ldquo;perinteisesti asevelvollisuuden ei ole katsottu loukkaavan yhdenvertaisuutta&rdquo;, mikä on nykyisellä yhdenvertaisuuskäsityksellä heikko ja täysin &nbsp;kestämätön näkemys. Arvioidessaan asiaa perustuslakivaliokunta saattaisi siis joutua toteamaan, että myös miesten asettaminen eri asemaan naisten kanssa on laitonta.</p><p>Vanhoja puolueita edustavien poliitikkojen näkökulmasta helpointa olisi, mikäli korkein oikeus kumoaisi hovioikeuden päätöksen. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, eikä tämä ratkaise ongelmaa pitkällä aikavälillä. Nyt kun ensimmäinen tämäntyyppinen hovioikeuden päätös on tullut, paine tehdä vastaavia päätöksiä on ennennäkemättömän kova. Jossain vaiheessa Jehovan todistajien erityisasema on purettava, <a href="https://blogit.iltalehti.fi/jussi-niinisto/2013/05/07/jehovan-todistajien-erivapaus-kumottava/">minkä on todennut myös puolustusministeri Jussi Niinistö</a>. Tuolloin on otettava kantaa myös sukupuoleen ja asuinpaikkaan perustuvaan syrjintään.</p><p>Asevelvollisuusjärjestelmän kaoottinen tilanne on ratkaistava kestävällä tavalla mahdollisimman pian. Meillä ei ole enää varaa esittää tyhmää, etteikö asevelvollisuuslaki sisältäisi vakavia yhdenvertaisuusongelmia. Ilman suurta muutosta nykyjärjestelmään poliitikot ottavat riskin koko järjestelmän hallitsemattomasta romahtamisesta. Maanpuolustuksen järjestäminen kuuluu valtion ydintehtäviin, eikä maanpuolustusjärjestelmän laillisuudessa saa olla oikeudellisia epäselvyyksiä. Lakien sorvaaminen sellaisiksi, etteivät ne syrji, ei ole rakettitiedettä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin hovioikeus antoi tänään mullistavan päätöksen vapauttaessaan siviilipalveluksesta kieltäytyneen nuoren vankeustuomiosta. Hovioikeus katsoi asevelvollisuuslain rikkovan perustuslakia, sillä se ei kohtele ihmisiä tasavertaisesti: Jehovan todistajat on vapautettu asevelvollisuudesta, mikä on perustuslain vastaista vakaumukseen pohjautuvaa syrjintää. Mikäli hovioikeuden päätös pitää myös korkeimmassa oikeudessa, asevelvollisuus käytännössä lakkaa Suomesta, koska kuka tahansa voi kieltäytyä asepalveluksesta ja siviilipalveluksesta vakaumukseen perustuen ilman sanktioita.

Asia on ollut tiedossa vuosikausia. Puolustusministeriön oma selvitys on todennut asevelvollisuuslakiin kirjatun syrjinnän ongelmalliseksi 2007 ja Suomi on saanut asiasta useaan otteeseen pyyhkeitä muun muassa YK:lta. Lisäksi asian pitäisi olla aivan päivänselvää kaikille rehellisille ihmisille: mikäli meillä kielletään ihmisryhmien erilainen kohtelu ja samaan aikaan ylläpidetään lakeja, jotka eksplisiittisesti kohtelevat ihmisryhmiä eri lailla, tilanne on laillisuuden näkökulmasta kestämätön. Eduskuntapuolueet ovat kuitenkin ottaneet tietoisen riskin ja jättäneet asevelvollisuuslain yleisesti tiedossa olevat heikkoudet korjaamatta.

Oma veikkaukseni on, että eduskunta ei ole halunnut korjata asevelvollisuuslain laitonta nykytilaa, koska perustuslakivaliokunta joutuisi ottamaan kantaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen myös sukupuolten erilaisen kohtelun kohdalla. Aiemmin perustuslakivaliokunnan kanta on ollut, että “perinteisesti asevelvollisuuden ei ole katsottu loukkaavan yhdenvertaisuutta”, mikä on nykyisellä yhdenvertaisuuskäsityksellä heikko ja täysin  kestämätön näkemys. Arvioidessaan asiaa perustuslakivaliokunta saattaisi siis joutua toteamaan, että myös miesten asettaminen eri asemaan naisten kanssa on laitonta.

Vanhoja puolueita edustavien poliitikkojen näkökulmasta helpointa olisi, mikäli korkein oikeus kumoaisi hovioikeuden päätöksen. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, eikä tämä ratkaise ongelmaa pitkällä aikavälillä. Nyt kun ensimmäinen tämäntyyppinen hovioikeuden päätös on tullut, paine tehdä vastaavia päätöksiä on ennennäkemättömän kova. Jossain vaiheessa Jehovan todistajien erityisasema on purettava, minkä on todennut myös puolustusministeri Jussi Niinistö. Tuolloin on otettava kantaa myös sukupuoleen ja asuinpaikkaan perustuvaan syrjintään.

Asevelvollisuusjärjestelmän kaoottinen tilanne on ratkaistava kestävällä tavalla mahdollisimman pian. Meillä ei ole enää varaa esittää tyhmää, etteikö asevelvollisuuslaki sisältäisi vakavia yhdenvertaisuusongelmia. Ilman suurta muutosta nykyjärjestelmään poliitikot ottavat riskin koko järjestelmän hallitsemattomasta romahtamisesta. Maanpuolustuksen järjestäminen kuuluu valtion ydintehtäviin, eikä maanpuolustusjärjestelmän laillisuudessa saa olla oikeudellisia epäselvyyksiä. Lakien sorvaaminen sellaisiksi, etteivät ne syrji, ei ole rakettitiedettä.

]]>
21 http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251305-asevelvollisuus-poistuu-suomesta#comments Asevelvollisuus Asevelvollisuuslaki Ihmisoikeudet Fri, 23 Feb 2018 13:09:24 +0000 Juhani Kähärä http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251305-asevelvollisuus-poistuu-suomesta
Aktiivimallikritiikki edistää fatalistista ihmiskuvaa http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250385-aktiivimallikritiikki-edistaa-fatalistista-ihmiskuvaa <p>Työttömyysturvan aktiivimalli on perustellusti herättänyt voimakasta kritiikkiä. Mallli leikkaa työttömyysturvaa 4,65%, mikäli työtön ei ole ollut riittävän aktiivinen. Aktiivisuuskriteerin voi täyttää esimerkiksi osallistumalla TE-toimiston aktivointitoimiin tai työllistymällä kolmen kuukauden aikana vähintään 18 tunnin ajaksi. Malli on huomattavan byrokraattinen, se lisää tehotonta TE-toimiston toimintaa, eikä se edes säästä julkisia menoja.</p><p>Pöydällä olisi ollut paljon parempia vaihtoehtoja, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus, mutta työmarkkinajärjestöt torppasivat nämä selkeämmät ja oikeudenmukaisemmat vaihtoehdot.</p><p>Aktiivimallikritiikki on kuitenkin monilta osin ollut täysin kohtuutonta. Eräs käytetyimmistä vastalauseista tätä mallia vastaan on, että se leikkaa työttömyysturvaa ilman, että työttömällä olisi mitään mahdollisuutta vaikuttaa leikkaukseen. Toistetaan vielä sama asia eri sanoin: työtön ei voi vaikuttaa mitenkään omaan työllistymiseensä tai esimerkiksi osallistumiseensa TE-toimiston kurssituksiin.</p><p>Tällaisten lauseiden viljelijät mainostavat nyt sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla kovaan ääneen, että sillä ei ole mitään merkitystä, mitä työttömänä teet. Olet olosuhteiden uhri, etkä voi omalla toiminnallasi mitenkään vaikuttaa tulevaisuuteesi. Tämä on erityisen toivoton ja koruton kuva Suomen työmarkkinoista.</p><p>Tällainen fatalismi on ilmiselvästi valheellista. Ihminen voi omilla valinnoillaan huomattavasti vaikuttaa omaan työllistymiseensä esimerkiksi opiskelemalla uusia taitoja, panostamalla työnhakuun tai ääritapauksessa muuttamalla työn perässä. Taho, jolla on ylivoimaisesti eniten vaikutusta yksittäisen ihmisen työllistymiseen, on tämä henkilö itse.</p><p>Niitä ihmisiä toki on paljon, jotka omasta aktiivisuudestaan huolimatta eivät työllisty. Tämä on kuitenkin täysin eri väite, kuin se, että aktiivisuudella ei voisi omaan työllistymiseen vaikuttaa.</p><p>Maailmankuvaa, jossa ihmiset ovat vain olosuhteiden vietävissä olevia objekteja, ei levitetä ainoastaan sosialistista vallankumousta hautovan marginaalin kahvipöydissä. Tällaista hirveää ja epätotta mielikuvaa lietsovat poliittisen vasemmiston kärkinimet, kuten Ville Niinistö, Emma Kari ja Li Andersson. Tällaisen fatalismin lietsominen on siis osa vasemmistolaista valtavirtaa.</p><p>Aktiivimalli on toimimaton ratkaisu Suomen toimimattomille työmarkkinoille. Toimivat ratkaisut löytyvät työmarkkinoiden vapauttamisessa, sosiaaliturvan ja verotuksen paremmassa yhteensovittamisessa sekä elinkeinoelämän sääntelyn keventämisessä. Mallin huonoudesta huolimatta liioitellun epätoivon lietsonta on hyvin haitallista suomalaisen yhteiskunnan kehitykselle. Mikäli päivästä toiseen kerromme kansalaisille, jopa terveille ja työkykyisille, että he ovat vain avuttomia hallintoalamaisia ilman mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään, pikkuhiljaa yhteiskunta muuttuu oikeasti avuttomien yhteiskunnaksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työttömyysturvan aktiivimalli on perustellusti herättänyt voimakasta kritiikkiä. Mallli leikkaa työttömyysturvaa 4,65%, mikäli työtön ei ole ollut riittävän aktiivinen. Aktiivisuuskriteerin voi täyttää esimerkiksi osallistumalla TE-toimiston aktivointitoimiin tai työllistymällä kolmen kuukauden aikana vähintään 18 tunnin ajaksi. Malli on huomattavan byrokraattinen, se lisää tehotonta TE-toimiston toimintaa, eikä se edes säästä julkisia menoja.

Pöydällä olisi ollut paljon parempia vaihtoehtoja, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus, mutta työmarkkinajärjestöt torppasivat nämä selkeämmät ja oikeudenmukaisemmat vaihtoehdot.

Aktiivimallikritiikki on kuitenkin monilta osin ollut täysin kohtuutonta. Eräs käytetyimmistä vastalauseista tätä mallia vastaan on, että se leikkaa työttömyysturvaa ilman, että työttömällä olisi mitään mahdollisuutta vaikuttaa leikkaukseen. Toistetaan vielä sama asia eri sanoin: työtön ei voi vaikuttaa mitenkään omaan työllistymiseensä tai esimerkiksi osallistumiseensa TE-toimiston kurssituksiin.

Tällaisten lauseiden viljelijät mainostavat nyt sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla kovaan ääneen, että sillä ei ole mitään merkitystä, mitä työttömänä teet. Olet olosuhteiden uhri, etkä voi omalla toiminnallasi mitenkään vaikuttaa tulevaisuuteesi. Tämä on erityisen toivoton ja koruton kuva Suomen työmarkkinoista.

Tällainen fatalismi on ilmiselvästi valheellista. Ihminen voi omilla valinnoillaan huomattavasti vaikuttaa omaan työllistymiseensä esimerkiksi opiskelemalla uusia taitoja, panostamalla työnhakuun tai ääritapauksessa muuttamalla työn perässä. Taho, jolla on ylivoimaisesti eniten vaikutusta yksittäisen ihmisen työllistymiseen, on tämä henkilö itse.

Niitä ihmisiä toki on paljon, jotka omasta aktiivisuudestaan huolimatta eivät työllisty. Tämä on kuitenkin täysin eri väite, kuin se, että aktiivisuudella ei voisi omaan työllistymiseen vaikuttaa.

Maailmankuvaa, jossa ihmiset ovat vain olosuhteiden vietävissä olevia objekteja, ei levitetä ainoastaan sosialistista vallankumousta hautovan marginaalin kahvipöydissä. Tällaista hirveää ja epätotta mielikuvaa lietsovat poliittisen vasemmiston kärkinimet, kuten Ville Niinistö, Emma Kari ja Li Andersson. Tällaisen fatalismin lietsominen on siis osa vasemmistolaista valtavirtaa.

Aktiivimalli on toimimaton ratkaisu Suomen toimimattomille työmarkkinoille. Toimivat ratkaisut löytyvät työmarkkinoiden vapauttamisessa, sosiaaliturvan ja verotuksen paremmassa yhteensovittamisessa sekä elinkeinoelämän sääntelyn keventämisessä. Mallin huonoudesta huolimatta liioitellun epätoivon lietsonta on hyvin haitallista suomalaisen yhteiskunnan kehitykselle. Mikäli päivästä toiseen kerromme kansalaisille, jopa terveille ja työkykyisille, että he ovat vain avuttomia hallintoalamaisia ilman mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään, pikkuhiljaa yhteiskunta muuttuu oikeasti avuttomien yhteiskunnaksi.

]]>
1 http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250385-aktiivimallikritiikki-edistaa-fatalistista-ihmiskuvaa#comments Aktiivimalli Työmarkkinajärjestelmä Työttömyysturva Sat, 03 Feb 2018 11:39:48 +0000 Juhani Kähärä http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250385-aktiivimallikritiikki-edistaa-fatalistista-ihmiskuvaa